Hoitojonojen lyheneminen pysähtymässä

Huolen takana ovat havainnot siitä, ettei sairaanhoitopiireissä ole saatu aikaan pysyviä muutoksia toimintamaleihin, joilla jonoja lyhennetään.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen osaston ylijohtaja Päivi Sillanaukee sanoo, että hoitotakuulain säätämisen jälkeen jonot lyhenivät selvästi, mutta nyt myönteinen kehitys näyttäisi pysähtyneen.

Ministeriö asetti aiemmin kolmelle sairaanhoitopiirille sakkouhan. Jonojen tulisi purkautua määräaikaan mennessä. Näitä ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin lisäksi Vaasan ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirit. Nyt lähellä sakkouhkaa on jo useampi piiri. Niiden on annettava selvitys jonoista tämän kuun loppuun mennessä.

Seurantakulttuuri hyvä asia

Ylijohtaja Päivi Sillanaukee on hyvillään siitä, että Suomeen on saatu hoitojonojen ja -takuun seurantakulttuuri.

Seuranta ja valvonta on johtanut siihen, että sairaanhoitopiirit kiinnittävät asiaan huomiota entistä enenmmän. Takavuosien tilanteeseen, jossa jonojen kasvua pidettiin itsestään selvänä, ei ole paluuta. Suomi on tässä suhteessa päässyt muiden länsimaiden kanssa samalle tasolle.

Sillanaukee kertoo, että hoitojonoja ja hoitotakuun toteutumista seurataan nyt paitsi sairaalakohtaisesti myös erikoisaloittain. Tällöin tiedot saadaan yksilöidymmin.

Esimerkiksi hammashoidossa yli kuusi kuukautta eli pitkään jonottaneiden määrä aleni puolella maaliskuusta 2007 tämän vuoden maaliskuuhuun. Tähän päästiin, koska kunnat ottivat käyttöön mm. palveluseteleitä, joilla hoitoa saatiin hankittua yksityiseltä puolelta.

Jonoja purettu rahalla

Seuranta on antanut piireille kimmoketta myös muuttaa toimintamalleja. Ylijohtaja Sillanaukeen mukaan sairaaloissa tulisikin muuttaa toimintatapoja pysyvästi, jotta jonojen kasvu estetään. Esimerkiksi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on juurrutettu hyvin toimintatapoja, jotka ovat lyhentäneet jonoja. Nyt tuntuu kuitenkin siltä, ettei kaikkialla ole muutettu hoitoprosesseja.

Jonoja on purettu ostamalla työtä ulkopuolelta tai teettämällä omassa yksikössä lisätöitä. Tämä ei kuitenkaan ole pitemmän päälle kestävä ratkaisu, Sillanaukee toteaa. Lisäraha ei yksin riitä.

Kunnat neuvotelevat sairaanhoitopiirien kanssa rahanjaosta. Mutta toimintaa olisi muutettava tehokkaaksi niin, ettei verovaroja kulu liikaa.

(MTV3)