Hoitajat avoimina tunnoistaan koronarokotteen eturintamassa: "Tuntuu, että olemme koekaniineja yhdessä vanhusten kanssa"

6:05
Ensimmäisten joukossa koronarokotettu sairaanhoitaja Eija kertoo MTV Uutiset Liven lähetyksessä olotilastaan rokotuksen jälkeen.

Terveydenhuollon työntekijät ovat rokotejärjestyksessä ensimmäisinä. MTV Uutiset haastatteli neljää hoitajaa siitä, miksi he ottivat tai päättivät jättää ottamatta rokotteen.  

Etulinjassa koronaa kohtaavat hoitajat ovat joutuneet tärkeän kysymyksen eteen. Vaakakupissa on ollut pelko rokotteen mahdollisista sivuvaikutuksista ja toisaalta vastuu potilaiden ja läheisten suojelemisesta.

MTV Uutisten haastatteli neljää hoitajaa, joille on tarjottu mahdollisuutta ottaa koronarokote. Sanni ja Anna päätyivät odottamaan, kun taas Marcus Norrgård ja Tiia ottivat rokotuksen joulukuussa ensimmäisten joukossa.

Sanni, Anna ja Tiia eivät esiinny artikkelissa oikeilla nimillään, koska aihe on työpaikoilla arka. Haastateltavat työskentelevät erilaisissa hoitotehtävissä eri puolilla Suomea ja heille kaikille on tarjottu mahdollisuutta ottaa koronarokote ammatinsa vuoksi. Omalla nimellä artikkelissa esiintyy Meilahden teho-osastolla työskentelevä Marcus Norrgård.  

Koronarokotteen sivuvaikutukset mietityttävät

Osa hoitajista epäröi rokotuksen ottamista, sillä he pelkäävät rokotteen mahdollisia sivuvaikutuksia. Sama on mietityttänyt myös tehohoitajana työskentelevää Sannia ja lähihoitajana työskentelevää Annaa.

He eivät ole ottaneet koronarokotetta, vaikka se olisi ollut mahdollista.

– Rokotteesta ei mielestäni jaettu tarpeeksi tietoa. Työpaikalla odotettiin, että kaikki hyppäisivät kyseenalaistamatta yhteiseen kaivoon, koronatehollakin työskennellyt Sanni kommentoi.

Video: Asiantuntija vastaa, miten nopea rokotekehitys on ollut mahdollista. Juttu jatkuu videon jälkeen...

3:06

Marcus arvioi rokotteen hyödyn suuremmaksi

Ensimmäisten joukossa rokotteen ottanut tehohoitaja Marcus otti itse selvää rokotteesta ja päätyi siihen, että riskit ovat hyötyjä pienemmät. 

– Mahdolliset sivuoireet kuvailtiin samankaltaisiksi kuin muidenkin rokotteiden kohdalla enkä näin ollen ollut huolestunut. Influenssarokote on jokavuotinen ja siitä on tullut itselleni samoja oireita kuin nyt koronarokotteesta.

Vaikka sivuvaikutukset ovat jääneet pääosin lieviksi, Sanni pelkää, että oireita tulee myöhemmin.  

– En ole riskiryhmässä koronan suhteen eli itse virusta en pelkää. Enemmän huolettaa se, ettei kukaan voi vielä tietää, mitä sivuvaikutuksia koronapiikistä voi tulla ajan kanssa.

Vauvahaaveet ja allergia vaikuttavat päätökseen

Terveyskeskuksen vuodeosastolla työskentelevän Annan työpaikalla on rokotettu hoitohenkilökuntaa jo parin viikon ajan, ja hänelläkin on jo mahdolliset rokotuspäivät tiedossa.  

– Olen ottanut aina aiemmin kaikki rokotteet, mutta tätä en ole vielä päättänyt. 

Alanvaihtoa suunnitteleva Anna ei ole varma, ottaako koronarokotetta, kahdesta syystä. Hän on moniallergikko ja pelkää rajua reaktiota. Sen lisäksi hän suunnittelee perheenlisäystä. 

– Suurin osa meidän työpaikalla on ottamassa rokotteen, mutta osa samalla alalla olevista kavereistani miettii edelleen. Hedelmällinen ikä vaikuttaa monella. 

Koronarokotteita ei ole juurikaan tutkittu raskaana olevilla. Suomessa suositellaan, että raskaana olevat keskustelevat lääkärin kanssa ennen rokotteen ottamista. 

Myös Rokotteen ottaneen Tiian kollegoissa on henkilöitä, jotka epäilevät rokotteen ottamista juuri raskauden vuoksi. 

– Tiedän, että on yksittäisiä henkilöitä, jotka vielä miettivät rokotteen ottamista, esimerkiksi raskaana olevat. Suurin osa työpaikaltani on sen kuitenkin halunnut ottaa.

Rokotetut saaneet vain lieviä sivuvaikutuksia

Tehohoitajana työskentelevä Tiia sai rokotteen ensimmäisten joukossa joulukuun lopussa.

– Aluksi jännitti ja mietitytti rokotteen ottaminen, mutta nopeasti tuli ajatus, ettei ole muuta vaihtoehtoa. 

Tehosterokotteen hän sai tällä viikolla. Rokotteista ei ole tullut muita oireita kuin pientä kuumeilua esiintyi tehosteannoksen jälkeen. Hän ei ole huolissaan sivuvaikutuksista.

Myös koronapotilaita HUSin teho-osastolla hoitava Marcus on saanut jo toisen rokoteannoksen. 

– Ensimmäisen rokotteen jälkeen tuli olkavarteen jomottavaa särkyä noin puolen vuorokauden jälkeen. Tehosterokotteen jälkeen tuli jomottavaa särkyä muutaman tunnin sisällä ja tämä jatkui pari vuorokautta.

Sekä Tiia että Marcus kokevat, että tietoa on ollut riittävästi tarjolla ja he luottavat terveysviranomaisten näkemykseen siitä, että koronarokote on tie pandemian selättämiseen. 

– THL on ehkä tehnyt virheen viestinnässään tältä osin, sillä epäröivä maallikko pitää ilmaisuja kuten ”saattaa aiheuttaa”, ”voi tuoda”, epäluottamusta lisäävinä. Itse näen viestinnän rehellisenä ja avoimena. Tietoa annettaan juuri niin paljon kuin sitä on. Ei lupailla liikaa tai vääristetä tutkimustuloksia, Marcus pohtii.  

Rokotteesta kieltäytynyt hoitaja: "Se oli syyllistämistä"

Lähihoitajana työskentelevä Anna on kertonut suoraan esimiehelleen, ettei välttämättä aio ottaa rokotetta. Hän on myös maininnut asiasta joillekin kollegoilleen, mutta on säästynyt suuremmalta arvostelulta.

– Ohimennen olen joillekin sanonut, että en ole vielä varma. Osa on vähän skeptisesti suhtautunut siihen, mutta ei kukaan päin naamaa ole mitään sanonut. 

Vaikka rokottaminen on kaikille, myös terveydenhuollon henkilöstölle, vapaaehtoista, se ei Sannin mukaan tunnu siltä. 

– Esimies laittoi meille viestiä, että milloin voit ottaa rokotteen tai ilmoita, jos et ota. Sitten aikataulu laitettiin seinälle kaikkien nähtäville. Siitä näki suoraan, kuka ottaa rokotteen ja kuka ei. Minusta se oli suoraan sanoen syyllistämistä.

Rokotteen ottanut Marcus ei ole törmännyt omalla työpaikallaan syylistämiseen ja pitääkin tärkeänä, että jokaisen oikeutta päättää terveyteensä liittyvistä asioista kunnioitetaan. 

– On olemassa hyvin perusteltuja terveystilaan liittyviä huolia, jonka takia joku empii, ottaisiko rokotteen vaiko ei. Tähän ei kenelläkään pitäisi olla moittimista eikä tällaista ole työpaikallani esiintynyt, Marcus kertoo.

Sairaanhoitajaliiton puheenjohtajan Nina Hahtelan tietoon ei ole tullut tapauksia, joissa sairaalahenkilökuntaa olisi painostettu ottamaan rokote, vaikka rokotteen ottamiseen kannustetaan vahvasti monelta taholta. 

– Rokottaminen on ainoa toivo päästä koronasta kuiville. Toivomme kuitenkin, että itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan eikä syyllistämistä ja painostamista tapahtuisi, Hahtela kommentoi. 

Hoitajat suhtautuivat skeptisesti koronarokotukseen

Yli 80 prosenttia hoitajista pitää koronarokotetta tarpeellisena pandemian selättämiseksi, selviää Tehyn hoitajille teettämästä kyselystä. Samaa kieltä puhuu myös Sairaanhoitajaliiton saama palaute. 

Vaikka suurin osa hoitajista pitää koronarokotetta tarpeellisena, sen ilmoitti ottavansa ainoastaan alle puolet vastaajista. Kysely toteutettiin marras–joulukuun vaihteessa, kun rokotuksia ei ollut vielä aloitettu. Tehystä uskotaankin, että tämä on syynä tuolloin alhaiseen rokoteintoon.

– Tietoa ja kokemuksia koronarokotteista on saatu ja saadaan koko ajan lisää. Uskon myös, että epävarmuutta ja silkkaa ärtymystä hoitajien keskuudessa lisäsivät kyselyn aikaan arvovaltaiseltakin taholta heitetyt lausunnot, että hoitohenkilöstön sopiikin hyvin olla koronarokotteen koekaniineina, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tiedotteessa.  

Sairaanhoitajaliiton Hahtelan mukaan rokottamisen aloittamisen jälkeen näyttää siltä, että suurin osa hoitajista aikoo ottaa koronarokotteen. Tarkkaa tilastotietoa asiasta ei vielä ole, mutta palaute hoitajilta on ollut sen suuntaista.   

– Hoitajat ottavat usein kattavasti rokotteet, sillä he näkevät työssään sen, mitä rokottamattomuus voi saada aikaan, Hahtela kommentoi.

Onko rokotuksen ottaminen hoitajien velvollisuus?

Sanni uskoo, että ottaa rokotteen vielä myöhemmin. Hän toivoisi, että työpaikoilla rokottamisesta ja mahdollisista sivuvaikutuksista puhuttaisiin avoimemmin.

– Nyt tuntuu, että olemme koekaniineja yhdessä vanhusten kanssa. 

Husin Lasse Lehtonen MTV Uutiset Liven haastattelussa: "Väestö pitäisi saada rokotettua keskikesään mennessä" Juttu jatkuu videon jälkeen...

4:14

Tehy, SuPer ja Sairaanhoitajaliitto suosittelevat koronarokotteen ottamista. SuPer kirjoittaa nettisivuillaan, että rokotteella suojataan oman terveyden lisäksi läheisiä sekä potilaita ja asiakkaita.

– Koen tämän tärkeäksi, koska rokotus on nyt yhteiskunnallisella tasolla valittu tieksi pandemiasta ulos. Rokotteen hyötyjä ei saavuteta, jos rokotuskattavuus jää matalaksi, rokotteen ottanut Marcus kommentoi. 

Koronarokotteen ottanut Tiia kokee rokotteen ottamisen velvollisuudekseen hoitajana. 

– Rokote on aika pieni paha sen rinnalla, kun on nähnyt, mitä korona pahimmillaan aiheuttaa, koronatehopotilaita hoitanut Tiia summaa.  

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja