Hoitajaliitto on huolissaan sosiaalipalveluiden heikennyksistä: "Kotihoito on jo tällä hetkellä sellainen, että hei ollaanko täällä hengissä"

Yhdessä kolmen miljardin säästötavoitteen kanssa leikkaukset kohdistuvat vanhusten asumiseen ja kotipalveluihin, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.

– Kaikissa maissa, joissa valinnanvapaus on tehty ja yksityinen on päässyt paljon mukaan, niin niissä kaikissa todistetusti on noussut terveydenhuollon kustannukset ja ne ovat jääneet sinne nousevalle akselille. Nyt on isoja pelkotiloja siitä, että sosiaalipuolen palvelut laitetaan koko kolmen miljardin maksumieheksi, Paavola arvioi.

"Tavoitteena laskea nykyistä palvelutasoa"

Paavola sanoo suoraan, että hallitus tavoittelee laadun heikentämistä.

– Nyt on määritelty vain, että millaisia hoitajia voi olla ja tässäkin jo näkyy, että selkeästi tavoitteena on laskea nykyistä palvelutasoa. Vähennetään tukipalvelutyöntekijöitä eli siivoojia, ruoanlaittajia ja pyykinpesijöitä – sen tekee hoitohenkilökunta, jolloin minuutteja per potilas on paljon vähemmän.

– Jos tarvitsee kunnon palvelua, sitä ostetaan jostain muualta tai potilaan itse maksamilla lisärahoilla.

Paavola on huolissaan kotihoidon nykytasostakin.

– Kotihoitohan on jo tällä hetkellä sellainen, että "hei ollaanko täällä vielä hengissä", Paavola toteaa.

"Malli vaarantaa myös palvelujen perustason"

Asiantuntijoiden keskuudessa ulostuloon suhtaudutaan ristiriitaisesti.

– SuPer on kyllä siinä oikeassa, että tämä asiakassetelin äkillinen ja voimakas laajentaminen uhkaa palvelujen niukkoja resursseja. Se tulee varmasti heijastumaan koko maakunnan toimintaan, ei pelkästään erikoissairaanhoitoon. Yhtä lailla tämä uhkaa muita palveluja, kuten kotihoitoa tai muita sosiaalipalveluja, kommentoi Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaava apulaispormestari Sanna Vesikansa (Vihr). 

Vesikansa muistuttaa, mitkä olivat sote-uudistuksen lähtökohdat.

– Itse asiassa koko uudistus lähti liikkeelle siitä kun nähtiin, että meillä on suuria ongelmia hoitoonpääsyssä nimenomaan siellä perustasolla – sekä terveydenhuollossa että sosiaalipuolella. Sitä lähdettiin korjaamaan ja nyt näyttää siltä, että tämä malli vaarantaa myös sen perustason, Vesikansa pohtii. 

Valinnanvapaudella laatua ja säästöjä

Espoossa ei pidetä SuPerin huolta aiheellisena.

– Minusta tämä on vähän kaukaa haettua, kun valinnanvapaus tulee myös sosiaalipalveluihin, kommentoi Espoon vanhuspalvelujen johtaja Matti Lyytikäinen.  

Lyytikäinen muistuttaa, että valinnanvapaudella tavoitellaan säästöjä. 

– Valinnanvapaudella ei varmaankaan etsitä kustannusten kasvua, vaan ehkä enemmänkin laatua ja kustannusten säästöjä. 

Helsingissä koetaan, että jos hallitus pitää kiinni kolmen miljardin euron säästötavoitteestaan, tilanne käy ahtaaksi.

– Silloin näen, että maakunnan koko perustason palvelut – sekä sosiaalipalvelut että perusterveydenhuolto – ovat suurissa vaikeuksissa, sanoo Vesikansa. 

"Hyvin suuri hintalappu"

Apulaispormestari pelottelee "suurella hintalapulla".

– Jos näin äkillisesti ja laajasti lähdetään avaamaan markkinoita ja antamaan näitä maksusitoumuksia yksittäisille ihmisille, niin on hyvin vaikea pitää kustannuksia kurissa eli silloin tämä tulee tarkoittamaan hyvin suurta hintalappua. 

Oulussa nähdään, että nykyinen lakiluonnos ei tarkoittaisi sitä, että sosiaalisektorin osalta palveluista leikattaisiin. 

– En näe tässä sellaista, että tämä suoraan sosiaalipalveluita asiakkailta vähentäisi, koska se perustuu lakisääteiseen palveluntarvearvioon ja sitä kautta ne palvelut sitten myönnetään, arvioi Oulun kaupungin hyvinvointipalveluiden kehittämisjohtaja Sirkka-Liisa Olli.

Eli uskotte, että kolme miljardia säästyy ilman, että sosiaalipalveluista säästetään?

– Oman näkemykseni mukaan säästö syntyy siitä, että jatkossa pystytään paremmin integroimaan palveluita yhteen. Asiakassuunnitelman varaan pitää laskea paljon. Ei tehdä päällekkäisiä asioita terveyspuolella ja sosiaalipuolella, vaan kaikilla on sama tieto käytettävissä. Järkevöittämällä tätä tämän päivän sektorimaista toimintaa, voidaan saada säästöjä, Olli linjaa.

Järjen voittoon uskotaan

Tampereen hyvinvointijohtaja Taru Kuosmasen mukaan kotihoitoon kajoaminen olisi arveluttavaa toimintaa.

– Jos meillä ei ole kotihoitoa riittävästi tarjolla, niin ihmiset menee sairaaloihin ja se maksaa paljon enemmän kuin kotihoito, Kuosmanen huomauttaa.

Tampereella ymmärretään SuPerin ulostuloa.

– Jos asiakasseteli otetaan niin laajasti käyttöön erikoissairaanhoidossa kuin ollaan keskusteltu ja eikä rahat kuitenkaan lisäänny, niin se vaikuttaa johonkin toiseen palveluun. Sosiaalipalvelut on silloin se, mistä voidaan joutua säästämään, arvioi Kuosmanen. 

Uskotteko, että näin käy?

– Minä uskon siihen, että järki voittaa. Uskon, että tähän tulee vielä muutoksia, Kuosmanen jatkaa. 

Kuosmanen muistuttaa, että vammaispalveluista on vaikea säästää.

– Vammaispalvelujen puolella on paljon subjektiivisia oikeuksia, jolloin ei voida ajatella, että sieltä voidaan lähteä isosti supistamaan. Siksi ymmärrän, että kotihoito on tässä nostettu esille huolenaiheena. Sieltä vähentäminen taas ei ole järkevä ratkaisu.

"Sosiaalipalveluilla yhä heikko asema"

Kuosmanen arvioi, että sote-uudistuksessa yhä näkyy se, että "so" jää "te:n" jalkoihin.

– Tämä keskustelu, mitä nyt käydään, osoittaa sen, että sosiaalipalvelut ovat yhä edelleen heikossa asemassa. Integraatioajattelusta ollaan vielä aika kaukana päätösten ja linjaustan näkökulmasta, Kuosmanen toteaa.