Suomalaisissa hiihtokeskuksissa työskentelee noin 500 koulutettua ski patrolia. Heidän tehtävänään on valvoa rinneturvallisuutta auttamalla ja opastamalla laskettelijoita sekä huolehtimalla rinteiden kunnosta.
Nykyaikaisissa hiihtokeskuksissa ski patroleja työskentelee sekä vapaaehtoisina että palkattuina työntekijöinä. Hiihtokeskukset ovat järjestäneet oman ski patrol -toimintansa paikallisiin olosuhteisiin parhaiten sopivaksi, siksi ski patrol -toiminta on vähän erilaista eri puolilla maata.
Toimenkuva on monipuolinen.
– Aamulla ennen rinteiden avaamista tarkistamme, että kaikki on kunnossa. Että rinteiden reunamerkit ovat näkyvästi oikeilla paikoillaan ja aitojen linjaukset ovat suorassa, kertoo ski patrol vuorovastaava Matti Honkanen Pyhätunturi Oy:stä.
Rinteiden ollessa auki ski patrolit pitävät silmällä niin rinteitä kuin laskettelijoitakin. Jos epäkohtia havaitaan, niihin puututaan. Kyse voi olla niin kaatuneesta reunamerkistä kuin luvattomasta syöksylaskusta.
– Joskus saa muksujen perässä hiihdellä ja muistuttaa, että syöksylasku on kiellettyä, mutta enimmäkseen kaikki sujuu mukavasti. Tykkään tästä hommasta kauheasti, kertoilee Pyhätunturin vapaaehtoinen ski patrol Jarkko Kohtala.
Lue myös: Pulassa olevat turistit uuvuttavat terveydenhuollon Lapissa – kuka maksaa laskun?
Kun laskettelupäivä on ohi, ski patrolit hiihtävät rinteet vielä kerran ja tarkistavat, ettei ketään ole jäänyt rinteeseen ja rinnehuolto voi aloittaa työnsä.
Iso apu rinteessä
Ski patrolit kulkevat rinteissä paitsi suksilla tai laudoilla myös moottorikelkoilla. Ski patrolin kelkassa on keltainen vilkkuvalo, eikä se koskaan aja muualla kuin rinteen reunassa. Ski patrol on rinteessä vähän kuin poliisi maantiellä – kun he ovat näkyvästi paikalla, kaikki muistavat säännöt paremmin.
Rinteiden turvallisuustyötä siis tehdään rinteillä laskettelijoiden joukossa. Välillä tosin tarvitaan muutakin kuin leppoisaa läsnäoloa. Ski patroleilla on aina mukanaan hätäensiaputarvikkeet, sillä onnettomuuksia sattuu.
Joskus sattuu isojakin onnettomuuksia, mutta niihinkin on varauduttu. Ski patrolit voivat tuoda loukkaantuneen alas rinteestä ahkiolla, jonka varusteisiin kuuluu mm. rankalauta, tyhjiölasta ja defibrillaattori.
– Voidaan näillä tarvikkeilla auttaa tarvittaessa elvytyksessäkin, kertoo ski patrol Panu Willgrén Pyhätunturi Oy:stä.
Pyhän kaltaisissa isoissa hiihtokeskuksissa liikkuu paljon laskettelijoita, mutta ski patrolien tietoon tulevia rinneonnettomuuksia tai sairaskohtauksia ei satu joka päivä.
– Välillä menee viikko, ettei satu mitään, joskus taas tulee useampi tapaus päivässä, kertoo Willgrén.
Pyhällä onnettomuuksista pidetään tarkasti lukua. Ski patrolien työhuoneen seinällä on kartta rinnealueesta, johon onnettomuustyyppi ja tapahtumapaikka merkitään erivärisillä nuppineuloilla.
– Jos yhteen kohtaan alkaa kertyä samanlaisia onnettomuuksia, kyse ei ole sattumasta vaan ongelmasta, joka ratkaistaan tavalla tai toisella, kertoo Matti Honkanen.
Toimintaa tarpeeseen
Ski patrol -toiminta tuotiin Suomeen vuonna 2008. Nykyisellään koulutettuja ski patroleja hiihtää Suomen hiihtokeskusten rinteillä noin 500.
– Jos tahtoo mukaan toimintaan, voi ottaa yhteyttä siihen hiihtokeskukseen, jossa haluaa toimia, kertoo Willgrén.
Koulutukseen päästäkseen pitää kiinnostuneella olla sovittuna hiihtokeskus, jossa sitten myöhemmin työskentelee. Ski patrolin pitää olla myös taitava laskettelija, sillä hänen on pystyttävä laskemaan oman hiihtokeskuksensa vaativimmatkin rinteet vaivatta.
– Joskus meitä tarvitaan rohkaisemaan ja auttamaan rinnettä alas laskettelija, jota on alkanut pelottaa keskellä rinnettä eikä hän peloltaan kykene menemään ylös eikä alas, sanoo Matti Honkanen.
Ski patrolien koulutukseen kuuluu luonnollisesti myös ensiapu.
Rinneonnettomuudet ovat luonteeltaan niin erityislaatuisia, että Suomen hiihtokeskusyhdistys on kehittänyt rinteiden tarpeisiin räätälöidyn rinne-ensiapukurssin.