Lumivyöryvaara Alpeilla on hyvin korkea ja tilanne rinteiden ulkopuolella erittäin vaarallinen – "Sinne ei pitäisi mennä, mutta se ei näytä ihmisiä huolettavan"

Vapaaehtoiset ja sotilaat lapioivat lunta katoilta Saksassa 1:27
Vapaaehtoiset ja sotilaat lapioivat lunta katoilta Saksassa.

Useilla paikkakunnilla Itävallassa ja Saksassa lumivyöryvaroitukset ovat nousseet korkeimmalle tai toiseksi korkeimmalle tasolle, neljään tai viiteen.

Se tarkoittaa käytännössä hyvin korkeaa lumivyöryvaaraa hoidettujen laskettelurinteiden ulkopuolella. Varoituksista huolimatta hiihtäjiä on liikkeellä myös vaarallisilla reiteillä.

Sunnuntaina Itävallan Lechissä menehtyi neljä saksalaista hiihtäjää, jotka olivat nousemassa laskettelurinteiden ulkopuolella vuoren rinnettä ylöspäin.

Useimmat lumivyöryt laukeavat talven mittaan itsestään sään vaikutuksesta, mutta hiihtäjille vaaraa aiheuttavat lumivyöryt ovat usein heidän itsensä laukaisemia.

Vaarallisimpia ovat laattavyöryt

Lumella on valtava voima. Suuri lumivyöry voi tuhota niin metsää kuin rakennuksiakin. Lumivyöryyn joutunut ihminen voi hautautua lumeen tai ruhjoutua lumen, jään ja kivien vaikutuksesta.

Vaarallisia lumivyöryjä syntyy yleisesti vain rinteissä, joiden jyrkkyys on 25–45 astetta, mutta loivemmatkin rinteet voivat vyöryä sopivissa olosuhteissa.

Luonnossa liikkuvalle vaarallisimpia ovat laattavyöryt, joissa vyöryvä massa saattaa olla satojen metrien, jopa yli kilometrin levyinen ja useita metrejäkin paksu lumilaatta. Joissakin olosuhteissa laatta voi saavuttaa yli 300 kilometrin tuntinopeuden.

Hitaammin liikkuvalla märällä irtolumivyöryllä on pienempi nopeus, mutta vastaavasti suurempi massa ja tuhovoima.

Nimensä mukaisesti irtolumivyöryssä vyöryvä lumi on irtonaista ja lumipakan pinnalla. Laattavyöryssä puolestaan liikkeelle lähtee yhtenäinen lumilaatta joka voi olla joko päällimmäinen lumikerros tai jokin alemmista kerroksista. Kummatkin vyörytyypit voivat koostua kuivasta tai märästä lumesta.

Kokenut vuoripelastaja: "Tilanne on vaarallinen"

Die Welt -lehdelle antamassaan haastattelussa Tirolin alueen vuoripelastajien puheenjohtaja Peter Veider painottaa, miksi tilanne Alpeilla on juuri nyt hoidettujen hiihtorinteiden ulkopuolella erittäin vaarallinen. Itävallassa on viime päivinä kuollut useita ihmisiä vyöryvien lumimassojen alle.

Viime viikon keskiviikkona menehtyi St. Antonissa 16-vuotias laskettelija ja sunnuntaina Lechissä neljä saksalaista hiihtäjää. Molemmissa tapauksissa onnettomuudet tapahtuivat laskettelurinteiden ulkopuolella.

– St. Antonissa perhe oli laskemassa rinteiden ulkopuolella, eikä heillä ollut mitään turvavarusteita mukanaan. He olivat hiihtäneet rinteiden ulkopuolella koko aamupäivän, eivätkä päässeet enää palaamaan kylään.

– He soittivat hätänumeroon, mutta lumivyöry yllätti heidät ennen kuin pelastusmiehistö pääsi paikalle heitä hakemaan. Perheen poika hautautui kahden metrin syvyyteen ja menehtyi.

Veiderin mukaan niin St. Antonissa kuin Lechissä on hyvin tyypillistä, että alueilla lasketaan myös rinteiden ulkopuolella.

– Nyt on kuitenkin lumivyöryvaroitus jo tasolla neljä, rinteiden ulkopuolelle ei pitäisi mennä, mutta se ei näytä ihmisiä huolettavan. Ei rinteille voi aitoja ja lukkoja rakentaa, oikeudessa ratkotaan sitten kenen syytä lumivyöryn aiheuttaminen on ollut.

– Molemmat varoitustasot neljä ja viisi tarkoittavat hyvin korkeaa lumivyöryvaaraa, edes kolmostason varoituksen ollessa voimassa ei pitäisi hiihtää rinteiden ulkopuolella.

Veiderin mukaan Itävallassa on maailman tihein mittausasemaverkosto vuoristossa. Mittauspisteet tarkastetaan päivittäin. Lumivyöryvaaraa arvioivat kokeneet lumiasiantuntijat.

– Kun he päättävät, että varoitus on luokkaa neljä tai viisi, se tarkoittaa ettei hoidettujen ja varmistettujen rinteiden ulkopuolelle pidä lähteä. Piste.

– Me voimme vain varoittaa. Yrittäjät voivat myös sulkea kaikki tai osan rinteistään, mutta monet hiihtävät näiden kieltotaulujen ohi välittämättä niistä lainkaan. Silloin on jokainen vastuussa itse siitä mitä aiheuttaa.

Veiderin mukaan laskettelijoilla on harvemmin pelastusvälineitä mukaan, vuorihiihtäjät eli ”skinnaajat” ovat yleensä paremmin varrustautuneita.

Rinteiden ulkopuolella tarvitsee pelastusvarusteet

– Perusvarustukseen kuuluu LVS-laite, joka lähettää signaalia lumen alta, ja jolla voi myös paikantaa toisen LVS-laitteen tarkasti. Sen jälkeen varustukseen kuuluvalla pienellä lapiolla pystyy kaivamaan aika nopeasti etsittävän esiin. Joitakin vuosia tarjolla on ollut myös lumivyöryreppuja, jotka auttavat uhria pysymään paremmin lumivyöryn pinnalla. Kaikissa tapauksissa niistä ei ole kuitenkaan hyötyä.

Veiderin mukaan ainoa varma keino on pysytellä turvallisissa varmistetuissa rinteissä kunnes lumivyöryvaara laskee.

– Se on sama kuin miinakenttä, kuka kävelee tieten tahtoen miinakentän läpi, jos tietää sellaisen olevan edessä. Todennäköisyys, että laukaisee miinan on aina suuri, ja sen myötä loukkaantumisvaara tai jopa kuolema.

Lumivyöryn alle hautautuneella on vielä hyvät henkiinjäämismahdollisuudet, jos hänet saadaan lumen alta esiin alle 15 minuutissa. Vartin jälkeen eloonjäämismahdollisuudet putoavat jyrkästi ja tunnin lumen alla olleista on saatu pelastettua hengissä alle kolmannes.

Alppialueen vuoripelastajilla on hiihtosesongin aikana todella paljon töitä, kymmeniä tehtäviä päivittäin. Pelkästään Tirolissa on Peter Veiderin mukaan yli 90 alueellista pelastusryhmää ja niissä noin 4500 vapaaehtoista. Vapaaehtoiset ovat aina hälytysvalmiudessa.

Pelastusoperaatioiden kustannukset tulevat useimmissa tapauksissa pelastettavan tai lumivyöryn aiheuttajan maksettavaksi. Pelastustöiden lisäksi maksettavaksi saattavat tulla helikopterikustannukset. Veiderin mukaan kaikissa tapauksissa kustannukset ovat useimmiten tuhansia euroja.

– Vuorilla on oltava varovainen, kaikkien, myös kokeneiden vaeltajien ja hiihtäjien. Olosuhteet ja hankalat paikat on opittava arvioimaan.

Varovaisuus ennen elämyksiä

Veiderin mukaan kokeneet alppinistit opiskelevat vuoristoa koko ikänsä, lumen määrää, tuulen suuntaa, lumen rakennetta, tuulen aiheuttamia lumikielekkeitä.

– Jotkut jopa kuulevat lumen äänestä, lumen narinasta, onko siitä riskiä vai ei. Se on vähän sama kuin sukeltaessa, aloittelija näkee kauniita kaloja ja kotiloita, mutta hänellä ei ole aavistustakaan, onko jokin niistä kuolettavan myrkyllinen.

– Jos laskettelen vain kerran vuodessa, silloin on syytä kuunnella kokeneemman harrastajan neuvoja ja ohjeita.

Lue myös:

    Uusimmat