Hivin estolääkitys halpeni, mutta kuka sitä tarvitsee? – "Tämän lähemmäs hiv-rokotetta tuskin päästään"

Aiemmin lääke maksoi Suomessa kalleimmillaan yli 800 euroa kuukaudessa. Nyt rinnakkaisvalmisteen kuukausiannos maksaa halvimmillaan 75 euroa.

Lääkettä käytetään estämään hivin tarttuminen ihmiseen, jolla ei hi-virusta vielä ole. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin infektiolääkäri Jussi Sutinen toteaa, että estolääkityksen teho on kiistaton.

 – Suojateho on ollut tutkimuksissa yli 90 prosenttia, jos lääkettä on käytetty oikein. Euroopassa on tehty kaksi tutkimusta, joissa kummassakaan lääkkeitä ottaneet eivät saaneet yhtään hiv-tartuntaa.

Väärin käytettynä sotkee hoitokuviot

Lääkkeen halpeneminen on siis erinomainen uutinen niille, jotka eivät ennen ole pystyneet ostamaan lääkettä sen kalleuden takia.

Sutisen mukaan ihmiset ovat aiemmin joutuneet turvautumaan luoviin ja jopa laittomiin ratkaisuihin. Hän kertoo, että osa tilasi lääkettä laillisesti reseptillä toisesta EU-maasta. Esimerkiksi Ruotsissa lääke maksaa alimmillaan 14 euroa.

Osa kuitenkin tilasi lääkkeitä käymättä ensin lääkärillä ja tietämättä, mitä oikeastaan sai. Lääkkeiden tilaaminen Eta-maiden ulkopuolelta on myös laitonta.

Sutisen mukaan on äärimmäisen tärkeää, ettei kukaan hanki prep-lääkitystä omin päin. Lääkärin tutkimuksissa tarkistetaan, ettei henkilöllä ole jo ennestään hiv-tartuntaa. Tällöin lääkkeen käyttö on turvallista.

Lue myös: Maailman ensimmäinen hi-viruksesta parantunut mies harvinaisessa haastattelussa: "Kärsin enää vain allergioista, mutta ne auttavat minua tuntemaan oloni eläväksi"

Jos ihminen on jo saanut hiv-tartunnan tietämättään, mutta alkaa käyttää prep-lääkettä, on lääkitys paitsi väärä myös vaarallinen.

– Virus kehittää suurella todennäköisyydellä vastustuskyvyn prep-lääkkeen vaikutusaineille. Se sotkee potilaan tulevaisuuden hoitokuviot, koska samoja lääkeaineita käytetään myös hiv-infektion hoidossa. Lisäksi ihminen voi jatkaa viruksen tartuttamista muihin.

Suomi jäljessä muusta Euroopasta

Hiv-tartunnan saaneiden edunvalvontajärjestön, Positiiviset ry:n toiminnanjohtaja Sini Pasanen sanoo, että prep-hoito on yhä monelle liian kallis. Hän huomauttaa, että lääkkeen lisäksi muita maksuja kertyy esimerkiksi tutkimuksista ja poliklinikkakäynneistä.

Pasanen arvioi, että Suomessa on monia sellaisia ihmisiä, joiden riski saada hiv-tartunta on iso, mutta heillä ei ole varaa hankkia hoitoa esimerkiksi työttömyyden takia.

Lue myös: Yhdysvaltalaistutkijat ovat onnistuneet eliminoimaan HIV-viruksen eläviltä hiiriltä – "Uskomme, että tämä tutkimus on läpimurto"

– Prep-hoidon pitäisi olla saatavilla ilmaiseksi tai hyvin edullisesti kaikille sitä tarvitseville. Lääkitystä pitäisi saada pikemminkin riskikäyttäytymisen kuin johonkin riskiryhmään kuulumisen perusteella.

Pasasen mielestä Suomi on prep-hoidon suhteen yhä jäljessä monista muista Euroopan maista, vaikka lääkkeellä on kiistattomat hyödyt.

– Tämä on lähimpänä hiv-rokotetta, mitä varmaan koskaan tullaan pääsemään. Monet joutuvat syömään hiv-lääkkeitä koko elinikänsä, joten siihen nähden muutaman vuoden prep-hoidon hinta on pieni.

Sadat suomalaiset lääkkeen tarpeessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan Suomessa todetaan vuosittain noin 170 uutta hiv-tartuntaa. Hiv-positiivinen joutuu koko loppuelämänsä syömään hiv-lääkkeitä, ja tässä mielessä estolääkitys tulee paljon halvemmaksi.

Lue myös: Luuydinsiirto paransi jo kolmannen hiv-potilaan – hoito onnistuu vain hengenvaarallisesti sairaille

– Yhden hiv-potilaan elinikäiset kustannukset ovat arviolta puoli miljoonaa euroa. Hinnat varmasti laskevat tulevaisuudessa, mutta puhutaan silti sadoista tuhansista euroista, Sutinen arvioi.

Sen sijaan nykyisillä hinnoilla prep-lääke maksaisi Sutisen mukaan oikein käytettynä noin 5 000 euroa viidessä vuodessa. Harva tarvitsee lääkettä pidemmän aikaa elämänsä aikana. Lääkettä käytetään vain niinä aikoina, kun ihmisellä on korkea riski saada hiv.

Prep-lääkeen käyttäjistä ei ole Suomessa mitään virallista tietoa. Hivpointin arvion mukaan lääkettä käyttävät muutamat kymmenet suomalaiset. Sutinen kertoo, että lääkkeen tarpeessa olisi kuitenkin arviolta 300–500 suomalaista, jotka eivät vielä sitä käytä.

Bensanhakijat tavoitetaan huonosti

Sutisen mukaan riskiryhmiin kuuluvat homo- ja biseksuaalit miehet tavoitetaan jo melko hyvin. Myös heteroseksiä harrastavista jotkut voivat tarvita hiv-estolääkitystä. Esimerkiksi seksituristit ja seksityöläiset ovat riskiryhmässä. Sutinen mainitsee esimerkkinä lähellä itärajaa asuvat miehet, jotka käyvät rajan takana "bensaa hakemassa".

– Heidän tavoittamisensa on hankalampaa, koska on vähemmän yhteisiä sosiaalisen median kenttiä kuin homo- ja biseksuaaleilla miehillä, Sutinen kertoo.

Hivpointin toimitusjohtaja Jukka Keronen uskoo, että miesten kanssa seksiä harrastavat miehet ovat tällä hetkellä parhaiten valveutuneita prep-lääkityksestä, mutta muissa riskiryhmissä tiedot voivat olla hatarat.

– Tieto ei ehkä tavoita samalla tavalla heteroseksuaaleja, joilla on esimerkiksi kaupallista seksiä. Myös monilla maahanmuuttajaryhmillä on usein vähäiset tiedot seksitaudeista ja seksikäyttäytymiseen liittyvistä riskeistä, Keronen toteaa.

Ei vain pääkaupunkiseudun asia

Husin infektiolääkäri Sutinen on itse ollut mukana laatimassa THL:n viimekeväistä suositusta, jossa pyritään varmistamaan asianmukainen prep-hoito julkisessa terveydenhuollossa koko maassa. Hus aloitti aiemmin kesällä prep-hoidon tarjoamisen korkean hiv-riskin ihmisille. Muualla Suomessa avun voi saada ottamalla yhteyttä oman alueen seksitauti- tai infektiopoliklinikalle. 

– On tärkeää, ettei tämä ole vain mikään pääkaupunkiseudun asia, Sutinen sanoo.

Hän ei osaa sanoa, paljonko lääkereseptejä on kirjoitettu Husissa hinnan putoamisen jälkeen. Hän on kuitenkin varma, että kysyntä tulee kasvamaan syksyn aikana.

Hivpointin toimitusjohtaja Kerosen mukaan rinnakkaistuotteiden ilmaantuminen markkinoille lisää odotettavasti kiinnostusta lääkitystä kohtaan.

– Asiakkaiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella isoin este lääkkeen käytölle oli juuri hinta, Keronen kertoo.

"Hyödyt kumoavat haitat"

Sutinen neuvoo kaikkia oman hiv-riskin kanssa painiskelevia ottamaan yhteyttä lääkäriin. Vaikka estolääkitystä ei tarvitsisikaan, voidaan lääkärikäynnillä neuvoa, miten voi jatkossa pysyä hiv-negatiivisena.

Prep-hoidon arviointi auttaa myös niitä, jotka eivät sitä koskaan tule tarvitsemaan, sillä arviointiin hakeutuvat monesti myös ne, joilla hiv-tartunta on jo.

– Tätä kautta ihmiset saadaan testeihin ja hiv-positiiviset saavat tarvitsemaansa lääkehoitoa. Sen jälkeen hiv ei tartu näistä ihmisistä muihin, vaikka ei kondomia käytettäisikään.

Sutinen kuitenkin muistuttaa, ettei lääkityksen saaminen ole syy lopettaa kondomin käyttöä. Hiv-estolääkitys ei suojaa muilta seksitaudeilta. Sutisen mukaan tutkimuksissa on havaittu viitteitä siitä, että kondomin käyttö vähenee jonkin verran prep-hoidon aloittaneilla. Se taas voi johtaa muiden seksitautien yleistymiseen.

– Itse ajattelen, että hyödyt kumoavat mahdolliset haitat. Nykytiedon valossa ei ole mitään syytä, miksi suuressa hiv-tartuntariskissä olevien ei pitäisi prep-lääkitystä käyttää.