Hirvivaara! Ihmisten toiminta vaikuttaa kolarien määrään – "varoitusmerkki pitäisi ottaa vakavasti" | MTV Uutiset
Hirvivaara! Ihmisten toiminta vaikuttaa kolarien määrään – "varoitusmerkki pitäisi ottaa vakavasti"
Hirvimerkki!-kiertueella pääsee konkreettisesti näkemään, kuinka suuri eläin hirvi on. Kuvituskuva.Jussi Pohjonen
Julkaistu 06.10.2017 18:28
Petra Sundell
petra.sundell@mtv.fi
Hirvivaara on nyt konkreettinen koko maassa. Suurin osa kolareista sattuu korkean nopeusrajoituksen alueilla, ja asiantuntija muistuttaa, että hirvivaaramerkin todesta ottaminen on ainoa konsti välttää onnettomuustilanteet.
– Hirvivaroitusmerkki pitäisi sillä tavalla ottaa vakavasti, että hirvivaaran merkithän laitetaan tien osille, jossa hirvet liikkuvat. Hirvi on kuitenkin aika paikkauskovainen eläin. Merkit perustuvat hirvihavaintoihin ja siihen, missä hirvikolareita on ollut, Trafin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen kertoo.
Hirvivaaramerkin kohdalla tulee pudottaa omaa nopeuttaan, käyttää tehokkaasti valoja ja olla erityisen valppaana, sillä siten Pohjosen mukaan voi vähentää riskiä joutua hirvikolariin.
– Ennen kaikkea ajaa rajoitusten mukaan eikä aja ylinopeutta, sillä siten antaa itselleen aikaa reagoida tilanteeseen ja mahdollisesti välttää onnettomuus. Kovin kovalla ylinopeudella kyllä syödään itseltä täysin mahdollisuudet toimia oikein näissä hirvitilanteissa.
Pohjonen kertoo, että hirvimerkkien paikkoja mietitään jokaisen onnettomuuden kohdalla. Merkkejä ei laiteta tien varteen turhaan.
– Jos joka tielle laitetaan hirvimerkki, niin sehän aiheuttaa vain inflaation, eli sitä vähemmän ihmiset välittävät niistä. Jos on alueita, joissa ei ole hirvihavaintoja tai onnettomuuksia sattunut, niin melkein otetaan ne myöskin pois. Tavallaan päivitetään tilannetta koko ajan.
Aiheuttavatko omenat hirvikolarien vaaraa?
Ilta-Sanomat uutisoi tiistaina omenoiden aiheuttamasta hirvivaarasta. Eteläisessä Suomessa teiden varsiin on viety omenoita, jotka houkuttelevat paikalle hirviä ja peuroja. Trafilla asiaa ei olla ainakaan vielä erityisesti huomattu.
– Mahdollista se varmaan on. Kuulen asiasta vasta ensimmäistä kertaa, että en osaa sanoa, kuinka suuri osa meidän hirvikolareista on johtunut siitä, että ne ovat tulleet omenoita syömään. Sen ainakin tiedän, että peurat ovat hyvin mieltyneitä omenoihin, ja tulevat niitä varmasti mielellään syömään. Kyllä tuossa varmasti totta toinen puoli on, Pohjonen pohtii.
Pohjonen kertoo, että ihmisten on vaikea vaikuttaa hirvien käyttäytymiseen omalla toiminnallaan, sillä hirvet eivät ole helposti houkuteltavissa. Kuitenkin esimerkiksi teiden suolauksen on todettu saavan hirviä liikkeelle ja teiden varsille.
– Maanteiden suolaus aiheuttaa joskus sitä, että hirvi tulee tätä suolaista lunta syömään sieltä tien poskelta. Se nostanut hirvien esiintyvyyttä tiealueella.
Estokeinoksi on otettu metsiin viedyt nuolukivet, jotka luovat hirville luonnollisesti suolaisia olosuhteita niin, ettei hirvien tarvitse lähteä tien varsille.
Hirvikolarin riski saattaa olla konkreettinen jokaisen kohdalla
Nyt käynnissä olevan Trafin, Autokoululiiton ja Metsästäjäliiton yhteistyökumppaneineen järjestämän Hirvimerkki!-kampanjan tavoite on nolla hirvikolaria. Kampanjalla halutaan muistuttaa hirvikolarivaarasta ja siitä, kuinka konkreettinen se näin syksyn tullen on.
Hirvimerkki!-kampanja on alkanut jo vuonna 2015, ja ensi viikolla se kiertää Rovaniemeltä Mäntsälään. Kiertue on osa Suomi 100-juhlavuoden tapahtumia.
– Tärkein viesti on saada ihmiset ymmärtämään ja havainnoimaan, miten iso eläin se hirvi on ja miten se hirvikolarin riski saattaa konkretisoitua ihan jokaisen tienkäyttäjän kohdalle. Olen huomannut, että aika harvalla on oikeasti ollut käsitystä, kuinka hirveän iso eläin se hirvi on, Pohjonen sanoo.
Suomessa tapahtuu vuosittain noin 1 500- 2 000 hirvikolaria, peurakolarit mukaan laskettuna määrä kohoaa jo viiteen tuhanteen. Vaikka kolareita tapahtuu kaikkialla Suomessa, missä hirviä liikkuu, erityisesti maakunnissa ja maaseudulla hirvikolareiden vaara on suuri.
Hirvet pitävät erityisesti auringon laskun aikaan, hämärässä liikkumisesta. Tilastollisesti hirvikolareiden piikki on syksyllä, syys-, loka- ja marraskuussa.
– Se johtuu siitä, että hirvillä on vauvakuume, kiima-aika. Kiima-aika ajaa tietysti hirviä liikkeelle, mutta myöskin syksyyn ajoittuu hirvenmetsästys. Ja se on ihan selvä juttu, että kun ruvetaan aseella uhkaamaan, karkuunhan siinä lähdetään, kertoo Pohjonen.
Pohjonen sanoo odottavansa nykyteknologialta apukeinoa hirvikolareiden välttämiseksi. Monet valmistajat kehittelevät hirvikolareita ehkäiseviä teknisiä apuvälineitä, samankaltaisia kuin viime kuussa julkaistu Porokello on. Porokello varoittaa autoilijaa lähellä liikkuvista poroista, ja samaa systeemiä varioidaan nyt myös hirvien suuntaan.
