Jos lukee vuoden aikana liki 300 kirjaa "ilman minkäänlaisia haasteita", mieleen saattaa tulla ajatus tavoitteen asettamisesta seuraavalle vuodelle. Helsingin Kallion kirjaston virkailija Henriika Tulivirta päätti yrittää lukea kirjan jokaisena vuoden päivänä.
24. tammikuuta Tulivirralla on takana 24 kirjaa. Onko asetettu tavoite vaikuttanut lukemiseen?
– Luen ihan samalla tavalla, nautin samalla tavalla. Luen ainoastaan silloin, kun siltä tuntuu. Joskus saattaa olla päiviä, kun en lue ollenkaan – joinain päivinä saatan lukea 2-3 kirjaa.
"Lukuhaaste ei ole muusta elämästä pois"
'Tulivirta pystyy lukemaan kirjan "kahdesta tunnista päivään", kun teos on 400-800 sivua. Vaikka hän on kategorioissa kaikkiruokainen, mitä tahansa hän ei lue.
– Minulla on 30-50 sivun sääntö. Jos senkin jälkeen kirja tuntuu hankalalta tai ei-viehättävältä, jätän kirjan kesken. Huonoja kirjoja ei ole pakko lukea, koska hyviä kirjoja on niin paljon.
Ehtiikö elämässä tehdä enää muuta?
– Tämä ei poista muuta elämääni millään tavalla. En aio tinkiä muusta elämästäni. Ihan samalla tavalla näen perhettä ja ystäviäni ja vietän aikaa puolisoni kanssa. Katson telkkaria, pelaan välillä pleikkaria, käyn töissä.
E-kirjoja tiskatessa ja suihkussa
Superlukija pystyy myös tekemään kotitaloustöitä lukiessaan ja käymään peräti suihkussa.
– Normaalisti ihmiset ilmeisesti lukevat vasemmalta oikealle ja rivin kerrallaan. Minulla katse pysyy koko ajan keskellä kirjaa ja menen alaspäin ja siten hahmotan tekstin kokonaisuutena.
Tulivirralle kirjallisuus on "matka ilman hankalia lähtöselvityksiä". Lukemalla pääsee eri maailmoihin, hän tiivistää.
Innokas lukija korostaa, että ei nykyajan some-pöhinä ja "netflix-ajanviete" eivät ole vastakkain lukemisen kanssa. Yhtä lailla hän viettää aikaa internetissä.
Miten innostua lukemaan?
Moni kokee, että lukemiseen ei ole riittävästi aikaa tai se tuntuu muuten tahmealta. Mikä neuvoksi?
– Lukemisen voi aloittaa vähitellen. Voi aloittaa vaikka sadusta tai runosta. Eikä heti tarvitse lukea kannesta kanteen. Eikä heti tarvitse tarttua Dostojevskiin. Ja jos ei meinaa löytää lukemista, niin suosituksia voi pyytää kavereilta ja kirjastosta.
– Kirjastossakin on lukuvalmentaja ja junior-palvelu, jonka avulla voi saada sellaisen listan, mitä on pyytänyt, vinkkaa itsekin kirjastossa työskentelevä Tulivirta.
Lukuharrastaja painottaa, että jos hän saa haasteensa avulla ihmiset lukemaan "edes yhden kirjan", Tulivirta ilahtuu.
– Itselleen ei tarvitse asettaa mitään määrällistä tavoitetta.
Lukeminen lisää empatiaa
Niin kuin niin monen asian, on tämänkin takana se sama tuttu juttu – äiti.
– Äitini on ihan samanlainen lukija kuin minä ja luulen, että hän lukee tänä vuonna vielä enemmän kirjoja kuin minä. Meillä on tapana arvioida lukemiamme teoksia toisillemme ja keskustella niistä.
Mutta mikä on tärkeintä, mitä hän on oppinut kirjallisuudesta?
– Empatiakykyä. Kykyä asettua toisen asemaan, tiivistää Tulivirta. Ja hymyilee.