Hemilä: Elintarviketeollisuus kovilla

Ensimmäinen ulkomainen kauppaketju aloittaa tänä vuonna Suomessa, mikä Hemilän mielestä merkitsee kansallisen hintatason entistä tarkempaa kilpailuttamista. Saksalaisen Lidl-ketjun tulo Suomeen on haasteista ensimmäinen. Toinen haaste on kotimaisten kauppaketjujen hankintojen keskittäminen. Kotimaiset kauppaketjut hakevat lisää tehokkuutta kansainvälisten hankintarenkaiden avulla.

Tämä suuntaus on Hemilän mielestä uhka varsinkin pienelle ja keskisuurelle elintarviketeollisuudelle. -Ongelmana on se, miten pieni ja keskisuuri elintarviketeollisuus pystyy isoille ostorenkaille tuotteitaan tarjoamaan, sanoo Hemilä, joka on perehtynyt alan haasteisiin helmikuusta lähtien. Hän aloittaa elintarviketeollisuuden edunvalvojana kesäkuun alusta.

Viimeiset tehot ulos

Elintarvikeketjusta haetaan nyt viimeiset tehot ulos, ja Hemilän arvion mukaan lyhyellä aikavälillä paineet ovat kovimmat kaupan portaassa. Elintarviketeollisuus on omalta osaltaan sopeutunut EU-jäsenyyteen, ala on myös toipunut ruplan vuoden 1998 romahduksesta ja ensimmäiset askeleet Baltian ja Venäjän kasvaville markkinoille on otettu. Maataloudessa on parhaillaan menossa rankka rakennekehitys.

Hemilän mielestä elintarvikkeiden tuotanto- ja kauppaketju maataloudesta alkaen toimii jo melko tehokkaasti. -Elintarvikkeiden hinnat ovat EU:n keskitasoon verrattuna suhteellisen edullisia, varsinkin kun ottaa huomioon elintarvikkeiden 17 prosentin arvonlisäveron, hän korostaa. Elintarvikeketjulle haetaan lisää liikkumavaraa kesällä alkavalla kampanjalla, joka tähtää elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamiseen. Hemilän mielestä vero pitäisi alentaa ainakin Ruotsin 12 prosentin tasolle. EU:ssa elintarvikkeiden arvonlisävero on huomattavasti alempi, keskimäärin 6-7 prosentin tasolla.Tavoitteen toivotaan sopivan mahdollisimman monen puolueen vaaliaseeksi.

Samassa veneessä maatalouden kanssa

Hemilä ei näe EU:n laajentumista uhkana suomalaiselle elintarviketeollisuudelle, vaan pikemminkin mahdollisuutena. Alan yritykset ovat hänen mielestään asettuneet jo aika vahvasti Itämeren alueelle, varsinkin Baltian maihin. Baltian tulo yhteismarkkinoille helpottaa kanssakäymistä, hän arvioi. Hemilä uskoo, että EU pystyy pitämään puolensa kaupan vapauttamista koskevissa WTO-neuvotteluissa, Ne tähtäävät maatalouden tukien leikkaamiseen, mikä uhkaa pidemmän päälle kotimaassa toimivan elintarviketeollisuuden raaka-ainepohjaa. Se saa raaka-aineestaan yli 80 prosenttia kotimaasta.

-Kaupan vapauttaminen on kaksijakoinen asia: se on sinänsä positiivinen asia elintarviketeollisuudelle, mutta toisaalta teollisuus on suurelta osin riippuvainen kotimaisesta raaka-aineesta. Alalla on kohtalonyhteys maatalouden kanssa, hän myöntää.

-Kotimaisen raaka-ainepohjan varassa toimiva teollisuus on saanut tukea yritysten kansainvälistymisestä. Ulkomaille sijoittuminen on vahvistanut yrityksiä tulevaa kilpailua ajatellen, hän sanoo. Suomessa on myös tuontiraaka-aineeseen, kuten kahviin, hedelmiin, mausteisiin ja viljaan perustuvaa elintarviketeollisuutta.

Hemilä uskoo kotimaisen raaka-aineen aseman jatkossakin säilyvän, mutta vain jos hinta on kansainvälisesti kilpailukykyinen. Mitä suurempi arvo elintarvikkeen tuoreudella ja säilyvyydellä on, sitä merkittävämpi on kotimarkkinatuotannon arvo. Luomutuotanto on Hemilän mielestä hyvä esimerkki tällaisesta etusijan saavasta lähituotannosta.

(STT)