Siivousalan lisääntyvä resurssipula näyttäytyy monella tasolla ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Kaikkein suurimman osan säästösyillä perustellusta ongelmasta saavat siivoojina työskentelevät puurtajat.
Koulujen ja muiden julkisten tilojen siisteys tai pikemminkin sen heikko taso järkyttää helsinkiläistä perheenäitiä, Veera Luhtalaa. Hänen tyttärensä on tänä syksynä aloittanut ensimmäisen luokan Taivallahden peruskoulussa Helsingissä.
Vuoroviikkoäiti osallistui vastikään ensimmäiseen vanhempainiltaan, jossa keskusteltiin myös peruskoulun ongelmasta: siisteyden ylläpitämisen vaikeudesta.
– Opettaja kertoi, että hyvä, kun kerta viikkoon pyyhitään koulun ovien kahvat. Sitä miettii, että siellä on pinnoilla kaikenlaista. Lapsilla nyt joka päivä pitää vaihtaa sukat, jos ei ole sisätossuja, Luhtala kuvailee.
Vajaan 800 oppilaan peruskoulussa oli aiemmin ollut kokopäiväisesti 10 siistijää, jotka ylläpitivät koulun siisteydestä herkeämättä. Perheenäidin mukaan tiloja siivotaan nykyisin vain ja vasta iltapäivällä.
Huoli lasten terveydestä
Etä-äiti on jo aiemmin pistänyt merkille, että monet kaupungin yleiset tilat ovat epäsiistissä kunnossa: kaikkialla on tahmeaa ja niin huonekalut kuin huoneiden pinnatkin vaatisivat kipeästi pientä pintaremonttia.
– Mietin, tarvitseeko kaupungin noin paljon säästää, koska jos ei pidä yllä, loppujen lopuksi tulee kallis lasku, kun korjataan se, mikä on hajonnut, äiti pohtii kunnossapidon laiminlyönnin aiheuttamia ongelmia.
Helsinkiläisnainen uumoilee, että julkisten tilojen riittämätön hygienia ja siisteydestä huolehtiminen heijastuvat suoraan myös lasten hyvinvointiin ja terveyteen. Hän muistelee omaa lapsuuttaan, jolloin päiväkodeissa ja kouluissa ei ollut täi- tai kihomato-ongelmia – toisin kuin nykypäivänä.