Mainos

Helsinkiläisäiti järkyttyi koulun siivottomuudesta: Siivooja avautuu kiireestä – "On pakko jättää töitä tekemättä tai tehdä ne huonosti, ettei itse fyysisesti hajoa"

Siivousalan lisääntyvä resurssipula näyttäytyy monella tasolla ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Kaikkein suurimman osan säästösyillä perustellusta ongelmasta saavat siivoojina työskentelevät puurtajat. 

Koulujen ja muiden julkisten tilojen siisteys tai pikemminkin sen heikko taso järkyttää helsinkiläistä perheenäitiä, Veera Luhtalaa. Hänen tyttärensä on tänä syksynä aloittanut ensimmäisen luokan Taivallahden peruskoulussa Helsingissä.

Vuoroviikkoäiti osallistui vastikään ensimmäiseen vanhempainiltaan, jossa keskusteltiin myös peruskoulun ongelmasta: siisteyden ylläpitämisen vaikeudesta.

– Opettaja kertoi, että hyvä, kun kerta viikkoon pyyhitään koulun ovien kahvat. Sitä miettii, että siellä on pinnoilla kaikenlaista. Lapsilla nyt joka päivä pitää vaihtaa sukat, jos ei ole sisätossuja, Luhtala kuvailee.

Vajaan 800 oppilaan peruskoulussa oli aiemmin ollut kokopäiväisesti 10 siistijää, jotka ylläpitivät koulun siisteydestä herkeämättä. Perheenäidin mukaan tiloja siivotaan nykyisin vain ja vasta iltapäivällä.

Huoli lasten terveydestä

Etä-äiti on jo aiemmin pistänyt merkille, että monet kaupungin yleiset tilat ovat epäsiistissä kunnossa: kaikkialla on tahmeaa ja niin huonekalut kuin huoneiden pinnatkin vaatisivat kipeästi pientä pintaremonttia.

– Mietin, tarvitseeko kaupungin noin paljon säästää, koska jos ei pidä yllä, loppujen lopuksi tulee kallis lasku, kun korjataan se, mikä on hajonnut, äiti pohtii kunnossapidon laiminlyönnin aiheuttamia ongelmia.

Helsinkiläisnainen uumoilee, että julkisten tilojen riittämätön hygienia ja siisteydestä huolehtiminen heijastuvat suoraan myös lasten hyvinvointiin ja terveyteen. Hän muistelee omaa lapsuuttaan, jolloin päiväkodeissa ja kouluissa ei ollut täi- tai kihomato-ongelmia – toisin kuin nykypäivänä.

– Kun taas vertaa oman lapsen päiväkotiuraa, tuntuu, että siellä on koko ajan lappu, että kammatkaa lasten tukkaa, Veeraa vertaa.

– Aivan kuten flunssat ja oksennustauditkin. Numero ykkönen on käsienpesu ja numero kakkonen on mahdollisesti se pintojen puhdistus.

Helsingin yliopistossa siivoojan töitä tehneen naisen mielestä perheenäidin huoli on aiheellinen – siivousresurssien vähentäminen on ihmisille todellinen terveysriski, joka ei näyttäisi helpottavan ainakaan lähitulevaisuudessa.

– Kouluissa lapset oksentavat ja siellä voi olla pissat ja kakat pitkin poikin. Kyllähän siellä pitäisi olla henkilökuntaa jo ihan niiden varalta paikalla tekemässä eritetahradesinfektiota. Jos siellä ei ole päivisin ketään sitä tekemässä tai vielä ammattitaidoton ihminen niitä putsailee, niin taudit leviävät, siivooja havainnollistaa.

Resurssipula haastaa sekä henkisesti että fyysisesti

Nimettömänä haastattelun antanut nainen kertoo kyseessä olevan yleinen siivousalan ongelma, johon ei suhtauduta sen vaatimalla vakavuudella.

– Ongelma johtuu siitä, että mitoitukset tehdään liian tiukoiksi ja henkilökuntaa vähennetään jatkuvasti kustannussyistä.

Henkilöresurssien vähentäminen näkyy myös yleisten tilojen siivouskertojen harventamisena. Monet tilat, jotka vaatisivat päivittäistä siistimistä, siivotaan resurssipulan vuoksi joka toinen tai kolmas päivä.

Nimettömän siivoojan mukaan moni siivoojana töitä tekevä joutuu pakon sanelemista syistä tekemään kahden, ellei jopa kolmen henkilön edestä töitä. Resurssipula onkin jo pitkään näkynyt myös konkreettisella tasolla kaikille tarkkasilmäisimmille kaduntallaajille.

– Ensin silmämääräisesti tilat näyttävät ihan hyvältä, mutta kun alkaa tarkemmin katsoa, niin kyllähän sieltä pölyä ja likaa löytyy, eikä vessoja ole niin viimeisen päälle siivottu.

– On pakko jättää töitä tekemättä tai tehdä ne huonosti, ettei itse fyysisesti hajoa. Henkisesti sitä on aivan loppu, kun ei jaksa ja on liikaa töitä. Fyysisesti paikat kuluvat, kun on rasitusvammoja.

Toistaiseksi siivoja on selvinnyt kuormittavasta ja stressaavasta työstään ilman puheapua, mutta rasitusvammat ovat aina ajoittain vaatineet pistäytymistä lääkärin vastaanotolla.

– Kädet ja olkapäät eivät kestä. Itselläni on ollut olkapäässä limapussin tulehdusta ja todennäköisesti siellä on joku pysyvä vamma, kun se edelleen vaivaa, nainen listaa työnsä fyysistä kuormitusta.

Tunnelin päässä ei toistaiseksi kajasta valoa

Siivoojan mukaan yhtiöt ja asiakkaat eivät ole halukkaita maksamaan maltaita tilojen kunnossapidosta, vaan päätyvät siivousyritysten kilpailuttamisen jälkeen halvimpaan yritykseen – jolla saattaa olla kaikkein pahin resurssipula.

– Sanomme aina asiakkaille, että heidän täytyy valittaa, jos siivousjälki on huonoa, koska muuten ei tule muutosta, mutta eipä se ole näyttänyt tuovan muutosta, vaikka asiakkaat valittavatkin.

Koska nainen näkee alan tulevaisuuden entistäkin harmaampana, hän on päätynyt kouluttautumaan uuteen ammattiin. Moni muukin alalla noudattaa samaa kaavaa.

– Työnantajan puolella on muutenkin vallallaan ajatusmaailma, että ”Viis niistä työntekijöistä." Sitten, kun he väsyvät tai sairastuvat, he lähtevät. Ja niin moni lähteekin, moni ei enää jaksa, lopettaa ja vaihtaa alaa. Ja sitten otetaan vaan uutta taas tilalle – ainakin vähäksi aikaa, nainen valittelee.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja