Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Helsinki ja Espoo haluavat köyhistä aktiivisempia ja leipäjonot pois kaduilta: "Passiivisesta jonottamisesta halutaan eroon"

8:12Heikki Hursti kyynelehti kertoessaan rahapulasta
Julkaistu 25.04.2018 06:08
Toimittajan kuva

Anu Punkari

anu.punkari@mtv.fi

Punkaria

Ruoka-avustusten jakamista halutaan uudistaa pääkaupunkiseudulla. Leipäjonot halutaan pois katukuvasta ja ruoka-avun hakijoista nykyistä aktiivisempia.

Video: Vähävaraisten auttajana tunnettu Heikki Hursti kyynelehti omasta rahapulastaan Huomenta Suomessa tammikuussa.

Tällaisia suunnitelmia on sekä Helsingin että Espoon kaupungin virkamiehillä. Suunnitteilla oleva käytäntö tulisi voimaan vuoden 2019 alusta asteittain.

Espoon kaupungin sosiaalipalvelujen päällikkö Tapio Nieminen vahvistaa suunnitelmat.

– Siitä sellaisesta passiivisesta, pahimmassa tapauksessa räntäsateessa jonottamisesta halutaan päästä eroon. Siihen ruoan hakemiseen voisi saada muitakin ulottuvuuksia, esimerkiksi ihmiset voisivat ruokailla yhdessä jossakin matalan kynnyksen kohtaamispaikassa, esimerkiksi palvelutalossa tai ruokaa voisi kokata yhdessä, Nieminen valottaa Espoon suunnitelmia.

Niemisen mielestä ruokaa voidaan edelleen toki myös jakaa ihmisille.

– Ymmärrämme toki senkin, että kaikki ei välttämättä halua osallistua yhteisöllisiin tapahtumiin tai kykene osallistumaan. Kotona on myös ihmisiä, jotka eivät pääse liikkumaan näihin ruoanjakelupaikkoihin. Sellaiselle kuntalaiselle voitaisiin mahdollisesti jopa kuljettaa kotiin sitä ruokaa, Nieminen sanoo.

Ihmisille ruoan lisäksi virikkeitä


Ihmisiä halutaan siis nykyistä aktiivisemmiksi.

– Siellä on varmasti leipäjonoissa ja kotona ihmisiä, jotka kärsivät yksinäisyydestä. Yritämme kovasti luoda myös yhteisöllisiä malleja, joissa voisi luoda sosiaalisia suhteita, vaikkapa harrasteiden avulla, jotta elämään tulisi muitakin virikkeitä.

Espoossa ruoan jonottamisesta halutaan Niemisen mukaan kokonaan eroon. Kaupunki kuitenkin avustaa näitä ruoanjakelujärjestöjä esimerkiksi tarjoamalla tiloja. Niemisen mukaan lähtökohta on puhtaasti inhimillinen.

– Näistä epäinhimillisestä jonottamisesta halutaan kokonaan eroon.

Ruokajakelun piiriin kuuluu Niemisen mukaan laaja kirjo erilaisia ihmisiä. Tämän takia yhdestä tietystä ruoka-avun jakelumallista pyritään jatkossa eroon.

Hävikkiruokaa jää paljon käyttämättä, joten jatkossa suunnitellaan vaikkapa hävikkiravintoloiden perustamista. Mietitään myös miten digitaalisia sovelluksia voitaisiin paremmin hyödyntää ruokajakelussa ja niin edelleen. Tässä on monta tulokulmaa asiaan.

Vantaalta mallia Espooseen

Espoossa ruokaa jaetaan ja jonotetaan Espoon keskuksen alueella. Ruokaa on jakamassa kaksi järjestöä ja ihmisiä riittää jonoksi asti. Espoossa yhtenä vaihtoehtona on siirtyä niin kutsuttuun Vantaan-malliin.

Vantaalla toimii yksi logistiikkakeskus, josta ruoka-avustuksia toimitetaan järjestöille ja toimijoille jaettavaksi.

– Espoolaista mallia tässä ollaan luomassa, mutta Vantaalle on käyty tutustumassa ja hakemassa sieltä mallia, Nieminen avaa.

Espoo on Niemisen mukaan kaupunkirakenteeltaan erilainen kuin esimerkiksi Vantaa, joten Espoo tarvitsee ruokajakeluun oman mallin.

Vantaan verkostossa 65 kohdetta, joista hävikkiruoka haetaan tätä varten perustettuun hävikkiterminaaliin, eräänlaiseen keskusvarastoon.

Keskusvarastosta ruoka viedään eteenpäin avun jakajille. Mukana on sekä isoja että pieniä toimijoita. Isoina toimijoina on päivittäistavarakauppoja, tukkuliikkeitä ja elintarviketeollisuutta.

Lisää aiheesta:

Kaupat pyrkivät eroon hävikkiruoasta – siksi yhä useampi asunnoton saattaa jäädä ilman lämmintä ateriaaAuttajat kertovat korona-Suomen surullisesta arjesta: Kipeä vanhus ei uskalla pyytää apua, riippuvainen pelaa ruokarahansa ja lapsiperheessä voimavarat ovat loppumaisillaanPoikkeustila paljastaa yhteiskunnan heikkoudet mutta myös keinot auttaa: Viruksen varjossa tarjotaan naapuriapua, taide-elämyksiä etänä sekä "karantreeniä"Heikki Hursti tyrmää leipäjonojen uudistamisen ja pelkää jäävänsä kaupungin sanelun kohteeksi: "Uusi malli epäonnistui Vantaallakin"Heikki Hursti: Hävikkiruokaa tulee leipäjonoihin jo nyt liikaa – "Vähävaraisia pitäisi auttaa toisin"Lakimuutos velvoittaisi kaupat jakamaan hävikkiruoan leipäjonoon – Kauppa nihkeänä: "pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen"
Kotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa
  • 09:09
    Rikosepäilyt

    Opiskelija-asuntolasta löytyi salakameroita – poliisi tutkii salakatselua Pietarsaaressa

  • 08:25
    Turvallisuus

    Jos kriisi iskee, Suomen infrasta valtaosa on yritysten hallussa – vain harva varautunut kunnolla

  • 06:02
    Robotiikka

    Tällainen on Arska-robotti

  • 05:30
    Kotimaa

    Stubb matkustaa YK:n ilmastokokoukseen

  • 05:19
    Karhut

    Onko suuntana talvipesä? Rajavalvontakamera ikuisti hellyttävän näyn Lieksassa