Helsingin yliopiston tutkimus: Kissoilla seitsemän persoonallisuus- ja käyttäytymispiirrettä – selkeitä eroja rotujen välillä

2:33
Puhutko kissaa? "Haistattelu" voikin tarkoittaa oikeasti "rapsuta minua" – näin tulkitset kissaa.

Helsingin yliopiston tutkijat kehittivät kattavan kyselyn kissojen persoonallisuuden ja käyttäytymisen kartoittamiseen. Tulokset on nyt julkaistu.

Helsingin yliopiston tutkijat kehittivät uuden kattavan kyselyn kissojen persoonallisuuden ja käyttäytymisen kartoittamiseen, tiedottaa Helsingin yliopisto. Tiedotteessa kerrotaan, että suomalaisten tekemässä tutkimuksessa käytettiin yli 4300 kissasta saatua aineistoa. Mukana oli 26 roturyhmää. Tuloksista paljastui seitsemän kissan persoonallisuus- ja käyttäytymispiirrettä. Samalla huomattiin, että kissarotujen välillä on merkittäviä eroja.

Kissa on yksi yleisimmistä lemmikeistä. Kissojen käyttäytymistä on pyritty kartoittamaan erilaisia tutkimusmenetelmin esimerkiksi erilaisten käytösongelmien takia. Käyttäytymisen lisäksi monia kiinnostaa myös kissojen persoonallisuus. Uskotaan, että persoonallisuudella voi olla yhteys myös käytösongelmiin.

– Koiriin verrattuna kissojen käyttäytymisestä ja persoonallisuudesta tiedetään vähemmän ja tarvetta ongelmien ja riskitekijöiden tunnistamiseen riittää, kertoo väitöskirjatutkija Salla Mikkola Helsingin yliopistosta ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksesta.

Mikkolan mukaan kissojen yleisimmät käytöshaasteet liittyvät aggressiivisuuteen ja sisäsiisteyteen.

Näin kissan persoonallisuus- ja käyttäytymispiirteet jaettiin

Professori Hannes Lohen tutkimusryhmän kehittämässä kyselyssä selvitettiin kissojen personaallisuutta ja käyttäytymistä. Kyselyssä esitettiin 138 erilaista väittämää, joiden lisäksi kysely sisälsi kattavat taustatieto- ja terveysosiot. Muun muassa faktorianalyysin pohjalta tunnistettiin kaikkiaan seitsemän persoonallisuus- ja käyttäytymispiirrettä, jotka ovat seuraavat:

  1. aktiivisuus/leikkisyys
  2. pelokkuus
  3. ihmisaggressiivisuus
  4. ihmissosiaalisuus
  5. kissasosiaalisuus
  6. sisäsiisteysongelmat (tarpeiden tekeminen vääriin paikkoihin, tarkkuus hiekkalaatikon siisteyden ja pohjamateriaalin suhteen)
  7. itsensä pakonomainen peseminen.

– Aiemmissa tutkimuksissa on löytynyt vaihteleva määrä piirteitä, mutta löytämistämme piirteistä aktiivisuus tai leikkisyys, pelokkuus ja aggressiivisuus ovat löytyneet myös useimmissa aikaisemmissa tutkimuksissa, Mikkola jatkaa Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Hänen mukaansa sisäsiisteysongelmat ja itsensä pakonomainen peseminen eivät ole varsinaisia persoonallisuuspiirteitä, mutta voivat kieliä kissan stressiherkkyydestä.

Venäjänsiniset pelokkaimpia?

Kissarotujen väliltä löytyi myös eroja piirteiden esiintyvyydessä. Vaikka jokainen yksilö on erilainen, pystyttiin rotujen välillä erottamaan eroja piirteissä.

Tutkimuksen mukaan esimerkiksi pelokkaimpia rotuja ovat venäjänsiniset ja rohkeimpia abessinialaiset. Aktiivisimpia olivat bengalit ja passiivisimpia persialaiset ja exoticit. Siamilaisilla ja balineeseilla oli roduista eniten itsensä pakonomaista pesemistä.  Turkkilaiset vanit sijoittuivat huomattavasti muita rotuja korkeammalle ihmisaggressiivisuudessa ja matalammalle kissasosiaalisuudessa.

Tutkijat haluavat korostaa, että vielä tässä vaiheessa rotujen välillä ei tehty parittaisia vertailuja yksittäisten rotujen välillä.

– Halusimme saada karkean kuvan siitä, esiintyykö persoonallisuuspiirteissä vaihtelua rotujen välillä, Mikkola sanoo.

Ongelmalliseen käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä tullaan tarkastelemaan jatkotutkimuksissa perusteellisemmin. Jatkossa rodun lisäksi kissan ikää, sukupuolta, terveystilannetta ja muita ympäristötekijöitä otetaan mukaan mallinnukseen.

– Tutkimuksemme on kansainvälisesti laajin ja merkittävin kartoitus tähän mennessä ja mahdollistaa hienoja jatkotutkimuksia, kertoo Lohi.

Voiko tutkimuksen tuloksia pitää luotettavina?

Kissojen käyttäytymistä ja persoonallisuutta voi olla vaikea tutkia testiolosuhteissa, joissa kissa ei välttämättä käyttäydy itselleen tyypillisellä tavalla.

Kissoja voidaan tutkia esimerkiksi omistajille suunnattujen kyselyiden avulla. Kyselyillä voidaan mitata kissan käyttäytymistä pitkällä aikavälillä ja arkiolosuhteissa, mikä ei ole mahdollista käyttäytymistesteissä. Subjektiivisuutensa vuoksi kyselyiden luotettavuus tulee kuitenkin arvioida ennen aineiston hyödyntämistä.

– Aikaisempien kissojen käyttäytymiskyselyiden luotettavuutta ei ole mitattu näin monipuolisesti. Kyselyt eivät ole olleet myöskään yhtä kattavia, kertoo Lohi.

Luotettavuutta pyrittiin mittaamaan ajassa ja vastaajien välillä. Tutkijat ottivat yhteyttä omistajiin, jotka olivat vastanneet kyselyyn 1–3 kuukautta sitten ja pyysivät heitä vastaamaan kyselyyn uudestaan tai pyytämään toista samassa taloudessa asuvaa aikuista vastaamaan kyselyyn samasta kissasta. Näin syntyneiden kahden muun aineiston pohjalta pystyttiin arvioimaan kyselyn luotettavuutta ajassa ja vastaajien välillä.

– Vastauksia vertailemalla huomasimme, että samasta kissasta annetut vastaukset olivat hyvin samankaltaisia ja persoonallisuus- ja käyttäytymispiirteet osoittautuivat toistettaviksi ja luotettaviksi, toteaa Mikkola.

Lohen ryhmän tutkimus mahdollistaa seuraavaksi kissojen ongelmakäyttäytymiseen liittyvien perimä-, ympäristö- ja persoonallisuustekijöiden tunnistamisen.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja