Helsingin yliopiston alamäki herättää jo huolta korkeakoulutuksen tilasta – "Muut Pohjoismaat painivat täysin eri sarjassa"

Koulutuksen mallimaa Suomi on jäänyt jo Pisa-tutkimuksissa kärkisijoilta, ja nyt huolta aiheuttavat korkeakoulut. Helsingin yliopisto tippui ensimmäistä kertaa maailman sadan parhaan yliopiston joukosta Shanghain arvostetussa yliopistovertailussa, samalla kun pohjoismaiset verrokit paransivat sijoitustaan. 

Yliopiston rehtori Sari Lindblom kertoo Helsingin yliopiston tippuneen sadan kärjestä vain niukasti sijalle 101. Sijoitus on yhä erinomainen, mutta usean vuoden laskeva kehitys huolestuttava. Vielä vuonna 2018 Helsingin yliopistoi sijoittui samaisessa yliopistovertailussa sijalle 57. 

Syyttävä sormi kohdistuu muun muassa Juha Sipilän (kesk.) hallituksen koviin koulutusleikkauksiin.

– Yliopiston budjetista on häipynyt viidesosa eli sata miljoonaa vuositasolla, joka on valtavan suuri leikkaus.

Helsinkiä edellä Shanghain vertailussa oli peräti kuusi pohjoismaista yliopistoa, muiden muassa Kööpenhaminan, Oslon ja Tukholman yliopistot sekä Ruotsin Karoliininen instituutti. 

Helsingin yliopiston rehtorin mukaan Suomi ei tule pysymään tällä tahdilla mukana kilpailussa muun muassa kansainvälisistä opiskelijoista ja tutkijoista. 

– Me emme pysy mukana tutkimuksessa, emmekä kansainvälisten opiskelijoiden tai tutkijoiden houkuttelemisessa Suomeen. 

– Samaan aikaan, kun meillä on leikattu erittäin tiukasti tieteen ja tutkimuksen rahoituksesta, Pohjoismaissa sekä esimerkiksi Saksassa ja Sveitsissä on satsattu tieteeseen ja tutkimukseen valtavasti, Lindblom arvostelee. 

"Muut Pohjoismaat painivat täysin eri sarjassa"

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n toiminnanjohtaja Tanja Risikko huomauttaa julkisen yliopistorahoituksen kehittyneen Suomessa 

– Muut Pohjoismaat painivat täysin eri sarjassa suhteessa bruttokansan kehittymiseen. Suomen yliopistorahoituksen kehitys on ollut hyvin vaatimatonta koko 2010-luvun, ja vastaavana aikana [muissa] Pohjoismaissa yliopistorahoitus on kehittynyt yli 20 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteen kehitykseen, Risikko kertoo.

Tutkintoja rahoitetaan Suomessa nykyisin keskimäärin 40 prosenttia pienemmällä summalla kuin reilu kymmenen vuotta sitten. Risikko pelkää tilanteen johtavan tutkintojen eriarvoistumiseen.

– Laadukkaan koulutuksen tuottamiseen tarvitaan täysmääräistä rahoitusta kasvaville opiskelijamäärille, jotta ei käy niin, että koulutus ja tutkimus kilpailee resursseista keskenään, Risikko sanoo. 

Ministeri lupaa lisää rahoitusta

Tuore tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.) jakaa muiden huolen korkeakoulujen heikentyneestä menestyksestä kansainvälisissä vertailuissa, mutta vakuuttaa hallituksen sitoutuneen suuriin panostuksiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.  

– Suomessa on sitouduttu parlamentaarisesti ja myös hallitusohjelmassa laajasti siihen, että panostamme merkittävästi tutkimukseen, tieteeseen ja tuotekehitykseen tällä hallituskaudella, ja koska siihen on parlamentaarinen sitoutuminen, uskon, että se kantaa myös tämän hallituskauden yli, Multala sanoo. 

Multala lupaa tieteen ja tutkimuksen rahoitukseen merkittäviä lisäyksiä. Varsinainen toteutus nähdään ensi kuun loppupuolella pidettävissä budjettineuvotteluissa.

– Kyllähän tässä hallitusohjelmassa on selkeästi linjattu, että vuosittain panostetaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen 280 miljoonaa euroa, mikä on merkittävä lisäys aiempaan verrattuna julkista rahaa. 

– Siitä osa on menossa tieteeseen suoraan ja osa myös korkeakoulujen ja yliopistojen perusrahoitukseen. Tämä jako tullaan tietenkin määrittämään tarkemmin sitten budjettineuvottelujen yhteydessä, Multala kertoo. 

Lue myös: Kielten opiskelu romahtanut suomalaiskouluissa – suurin pudotus saksan ja ranskan opiskelijoissa