Keskeiset vientialat ovat eri mieltä suomalaisen koulutuksen tulevaisuudesta. Edessä on vaikeita kysymyksiä, kun puolustusmenojen nousu syö julkista rahaa, politiikan toimittaja Alec Neihum kirjoittaa.
Kattava korkeakoulutus on yleisesti hyväksytty avain Suomen menestykseen, maineeseen ja mammonaan.
Siksi on kiinnostavaa, kun joku sanoo, että rajansa silläkin.
Työnantajaleirissä on käyty viime viikkoina mielenkiintoinen sisäinen kädenvääntö, riita tai jopa "paskamyrsky", kuten eräs MTV Uutisten jututtama vaikuttaja luonnehtii.
Kunnianhimoinen vaatimus
Tällä hetkellä noin 40 prosentilla 25–34-vuotiaista suomalaisista on korkeakoulututkinto.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen tavoitteena on, että osuus nousisi mahdollisimman lähelle 50:tä prosenttia tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
Teknologia-alan työnantajaliitto Teknologiateollisuus halusi toukokuun puolivälissä lisätä kunnianhimoa entisestään.
Se vaati tavoitteeksi, että vuoteen 2040 mennessä korkeakoulutusasteen pitäisi olla peräti 70, OECD-maiden kärkiluokkaa.