Mainos
Mainos

Helsingin uudet kaupunginosat hyödyntävät tyylikkäästi uutta ja vanhaa: "Viherkattoja oli jo 1900-luvun alussa"

Helsingin uusimmat kaupunginosat ovat kuin häihinsä valmistautuvat morsiamet, sillä rakentamisessa on käytetty kaikkia näitä: jotakin uutta, jotakin vanhaa sekä vielä jotakin sinistä ja jotakin lainattua. Vanhasta, eli 1900-luvun alun rakentamisesta on kelpuutettu muun muassa yhteisöllisyyttä tukevat korttelipihat.

Helsinkiin rakennetaan parhaillaan useita moderneja kaupunginosia kuten Jätkäsaarta ja Kalasatamaa. Jätkäsaari on ollut tänä syksynä erityisesti suurennuslasin alla, kun aluetta esiteltiin syyskuussa uudenlaisessa Asuntomessutapahtumassa: Kaupunkielämää Jätkäsaaressa. Asuntomessujen ja Helsingin kaupungin järjestämässä tapahtumassa oli mukana paljon alueen asukkaita ja muita alueen toimijoita.

Jätkäsaaressa toteutuvat monet kaupunkirakentamisen uusimmat tuulet kuten lasitetut parvekkeet ja tornitalot. Korkeat tornitalot ja lasitetut parvekkeet ovat kaupunkirakentamisessa uutta, mutta sen sijaan monet muut nykytrendit kuten viherkatot ja korttelipihat ovat tuttuja jo 1900-luvun alusta. 

Kaupunkimaantieteen tutkija Miika Norppa ​​​​​​​Helsingin yliopistolta on perehtynyt Helsingin urbaaniin kaupunkirakentamiseen yli sadan vuoden ajalta. Hän kertoo mitä perinteisiä elementtejä Helsinki suosii nykyrakentamisessa, ja mistä puolestaan pyritään eroon. 

1. Teollisuus kantakaupungissa

Teollisuus kantakaupungissa on asia, josta on pyritty eroon jo vuosikymmenet. Muutama muisto menneiltä ajoilta kuitenkin löytyy Helsingin keskusta-alueelta, kertoo Miika Norppa.

– Teollisuutta ei kantakaupungissa enää Hietalahden telakkaa, Meiran Vallilan kahvipaahtimoa ja hiljattain kehittynyttä pienimuotoista panimotoimintaa lukuun ottamatta juuri ole.

– Muun muassa Meiran paahtimo on elävä muisto ajasta, jolloin myös tuotanto oli voimallisesti osa erilaisten toimintojen alueellista sekoittumista. Teollisuustoiminta on kantakaupungissa pääosin korvautunut asumisella, toimistoilla, palvelutarjonnalla, kulttuurilla ja virkistysalueilla.

2. Rantakadut

Katujen rakentamisessa Helsingin uusilla alueilla nojaudutaan pitkälti eurooppalaisen kaupunkirakentamisen perinteeseen.

– Kantakaupungin uusiin kaupunginosiin on tehty pääkatuja, rantakatuja, pieniä korttelipuistoja, suurempia kaupunginosapuistoja sekä puukujanteita, Norppa sanoo.

Yllä oleva kanavanvarsikuva on Ruoholahdesta, jossa kanava rakennettiin 1990-luvulla.

– Helsingin kantakaupungin kaupunginosiin on perinteisesti suunniteltu kaupunginosapuistoja, Ruoholahdessa vehreä kanavan varsi edustaa tätä suunnitteluperinnettä.

Ennen Ruoholahden kanavaa Helsingissä on suunniteltu kanavia erityisen paljon, mutta harva niistä on lopulta viety loppuun asti.

– Useista suunnitelluista kanavista vain Katajanokan kanava toteutui. Toteutumatta on jäänyt muun muassa Johan Albrecht Ehrenströmin 1817 Helsingin asemakaavassa ehdottama kanava Kluuvinlahdelta (nykyinen Töölönlahden täytetty eteläosa) Eteläsatamaan ja viimeisimpänä Töölönlahdelle 2000-luvulla suunniteltu kanava. Se kaatui taantumaan ja säästöihin.

3. Tornitalot

Jätkäsaaren siluetissa näkyy myös Helsingille melko epätyypillisiä tornitaloja.

– Tornitalorakentaminen on Helsingin kantakaupungille verrattain uutta. Kuitenkin myös kantakaupunkiin on suunniteltu tornitaloja jo 1920-luvulla, jolloin vallalla oli pilvenpiirtäjäinnostus. Vuonna 1931 valmistunut Hotelli Torni on kuitenkin ainoa, joka tuon ajan innostuksesta toteutui, Norppa kertoo. 

– Uudessa tornitalorakentamisessa julkisivumateriaalit ovat kuitenkin toiset kuin esimerkiksi Tornissa, hän lisää.

4. Aukiot

Aukioita on Helsinkiin syntynyt tasaiseen tahtiin vuosikymmenten ajan, mutta niiden käyttö on vuosien saatossa muuttunut.

– Toreille ei enää uusissa kaupunginosissa ole syntynyt merkitystä kauppapaikkoina, mutta tori- ja aukiotiloja on kuitenkin edelleen tehty. Myöskään uusia kauppahalleja ei ole uusiin kaupunginosiin rakennettu, Miika Norppa kertoo.

Esimerkiksi taidemuseo Kiasman nurkalla on suuri aukioalue, johon ei ole pystytetty toria. Sen sijaan alue on ahkerassa vapaa-ajan käytössä, muun muassa skeittareita puistossa näkee usein.

Kiasman lisäksi Rautatientorin läheisellä aukiolla on myös muita huippumoderneja rakennuksia kuten Sanomatalo ja uusi keskustakirjasto Oodi. Alueen taustalla vaikuttaa kuitenkin vuosikymmeniä sitten syntynyt idea, Norppa kertoo.

– Töölönlahden alueen suunnittelussa nojataan osaltaan Alvar Aallon ajatukseen, jossa Keskuspuisto jatkuu ydinkeskustaan saakka. Logistiikkatoiminnot ja vanha rakennuskanta ovat Töölönlahdella väistyneet uuden kulttuuri-, toimisto- ja asuntorakentamisen tieltä. Kulttuurirakentaminen on Töölönlahden suunnitteluperinteiden mukaista.

5. Joukkoliikenne

Helsingin liikennesuunnittelussa on alettu suosia kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä – tämä trendi on tuttu jo ammoisilta ajoilta.

– Joukkoliikenne oli myös Helsingin kantakaupungin vanhojen kaupunginosien suunnitteluajankohdalle tyypillistä, Norppa sanoo.

Yksi uusimmista kohteista on Jätkäsaari, jossa julkisen liikenteen suosiminen näkyy.

– Jätkäsaari on kantakaupungin suunnitteluperinteiden mukaisesti kytketty muuhun kantakaupunkiin raitiovaunuyhteyksin. 

6. Kattoterassit ja viherkatot

Tornitalojen lisäksi Helsingin kantakaupunkiin on haluttu tuoda entistä enemmän taloyhtiöiden yhteisiä kattoterasseja- ja saunoja.

– Viherkatoille on Helsingissä joitakin edeltäjiä jo sotia edeltävältä ajalta, Norppa kertoo.

Lasitettuja parvekkeita puolestaan näkee muun muassa Jätkäsaaressa paljon, mutta perinteiseen Helsinki-rakentamiseen ne eivät kuulu.

– Tilavat hissit ja lasitetut parvekkeet ovat 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alkupuolen kerrostaloarkkitehtuurista poikkeava elementti, Norppa kertoo.




Lasitettuja parvekkeita Jätkäsaaressa ​​​​​​​



7. Yhteisöpihat

Korttelipihoja on Helsingissä rakennettu jo vuosikymmenet, mutta uutena piirteenä on niiden tuominen kantakaupunkiin. Esimerkiksi Jätkäsaaressa on rakennettu jättimäinen korttelipiha usean kerrostalon keskelle (kuvassa).

– Jätkäsaaren uuden korttelin sisäpiha on suunniteltu yhteispihaksi. Ratkaisu on Helsingin kantakaupungin uudelle suunnittelulle tyypillinen, mutta kantakaupungin suunnitteluhistoriassa varsin harvinainen. Joitakin esimerkkejä kuitenkin löytyy: yhtenäisiä kerrostalopihoja toteutettiin esimerkiksi 1920-luvulla Vallilan suurpihakortteleihin.

Jotain uusista korttelipihoista kuitenkin uupuu.

– Kantakaupungin vanhoille kortteleille tyypillisiä piharakennuksia ei ole, Norppa toteaa.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.