Helsingin jugend: Arkkitehtuuriopas (Helsingin kaupunginmuseo, 2019)
Helsinki on yksi Euroopan hienoimpia jugend-kaupunkeja. Pääkaupunkiin rakennettiin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa noin 600 jugend-tyylistä taloa, joista tässä kirjassa on esitelty kolmasosa.
Sana jugend (nuoruus) tulee Saksasta, muualla tyylisuunnasta käytetään yleisesti nimeä art nouveau (uusi taide).
Jugend-tyyli oli paneurooppalainen, niinpä näitä rakennuksia löytyy lukuisista eurooppalaiskaupungeista – myös Suomessa on Helsingin ulkopuolella jugend-tyylisiä taloja (Imatran Valtionhotelli, Tampereen tuomiokirkko, Alkun talo Turussa).
Suomea lähin jugend-kaupunki on Latvian Riika, jossa on noin 800 jugend-rakennusta. Jostain syystä kirjassa ei ole mainintaa Riiasta vaikka moniin muihin eurooppalaiskaupunkeihin viitataankin.
Kasvava kaupunki sai upeita rakennuksia
Helsinki oli jugend-rakennustyylin huippuaikaan nopeasti kasvava kaupunki. Väkiluvun noustessa vanhoja puutaloja purettiin uusien kerrostalojen tieltä. Valtava rakennusbuumi tarjosi porvaristolle ja arkkitehdeille mahdollisuuden uudentyyppiseen arkkitehtuuriin.
Jugendia edeltäneitä varsin kaavamaisia kertaustyylejä alettiin pitää vanhanaikaisina ja uudenlainen, arkkitehdille luovia vapauksia antava rakennustyyli alkoi täyttää Helsingin katuja.
Rakentajia auttoi myös rakennustekniikan kehittyminen, sillä esimerkiksi teräsrakenteiden kehittymisen takia ikkunat saattoivat olla entistä suurempia - suuria ikkunoita hyödynnettiin erityisesti kaupallisissa rakennuksissa.