Helsingin-Tallinnan laivaliikenne 20 km leveään "putkeen"

IMO:n alakomitea hyväksyi Helsingin-Tallinnan poikittaisliikenteen käytävän tärkeänä lisäyksenä maiden esityksiin, jotka koskevat Suomenlahden pitkittäisliikenteen reittijakoa. Kaikki esitykset tulevat voimaan ensi kesäkuun alusta. Helsingin ja Tallinnan välisessä putkessa laivoilla ei olisi kuitenkaan omia kaistoja, kuten Suomenlahden itä-länsi-liikenteeseen esitetään.

Suomenlahden pitkittäisliikenteen esityksessä alukset halutaan ohjata niin, että itään päin mentäessä ne kulkisivat lähempänä Viron rannikkoa, ja länteen päin mentäessä laivat käyttäisivät Suomen rannikon puolella olevaa kaistaa. Merenkulkuneuvos Markku Mylly merenkulkulaitoksesta pitää uudistuksia erittäin tärkeinä, sillä käytännöllisesti katsoen kaikki maat ovat IMO:n jäseniä ja päätökset sitovat niitä.

Vaara kasvaa huonolla kelillä

Kesällä näkyvyys on yleensä merellä suhteellisen hyvä, mutta se huononee kun syksyä päin mennään - tulee pimeä ja sumua. Silloin kasvaa myös laivojen yhteentörmäysvaara. Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä on vuorokaudessa keskimäärin 60 laivalähtöä. Kun lasketaan risteävä pitkittäisliikenne mukaan, liikkuu alueella parhaimmillaan noin 250 alusta vuorokaudessa.

Helsingin-Tallinnan liikenteeseen tulevan putken leveys, 20 kilometriä, antaa pienille kantosiipialuksille edelleen mahdollisuuden ajaa aallokon mukaan niin, että matkustajamukavuutta haittaavaa keinuntaa voidaan vähentää.

-Suomenlahdella vallitseva tuuli on lounaasta. Jos tuuli on voimakas ja aallokko sen mukainen, kantosiipialukset pyrkivät ajamaan Tallinnasta lähtiessään aluksi länteen päin maan suojassa. Sen jälkeen ne kääntävät suunnan kohti Helsinkiä ja saavat tuulen enemmän perän taakse, eikä laiva keinu niin paljon kuin sivuaallokossa, Mylly kertoo.

(STT)