EU-parlamentti asettui keskiviikkona tukemaan linjausta, jonka mukaan esimerkiksi soijamakkaraa tai kasvisburgeria ei saisi enää myydä tai markkinoida näillä nimillä.
EU-parlamentin maatalousvaliokunta haluaa, että tietyt sanat varattaisiin lihatuotteiden käyttöön. Vaikka asia sai parlamentin hyväksynnän, se vaatii vielä neuvotteluita jäsenmaiden kanssa.
Parlamentti tuki aloitetta osana maatalouden yksinkertaistamispakettia. Päätös syntyi äänin 355–247. Parlamentin tuki ei vielä tarkoita, että säädös astuu voimaan, vaan siitä on neuvoteltava seuraavaksi muun muassa jäsenmaiden kanssa.
EU on parhaillaan uudistamassa elintarvikemarkkinoiden yhteistä lainsäädäntöä eli niin sanottua CMO-asetusta. Komission heinäkuussa antamassa esityksessä ehdotetaan, että 29 termiä, kuten liha tai siivet (wingsit), varattaisiin vain eläinperäisille tuotteille.
EU-parlamentin maatalousvaliokunnan syyskuussa hyväksymä esitys menee kuitenkin vielä pidemmälle. Keskiviikkona hyväksytyn linjauksen mukaan sanoja "pihvi", "leike", "makkara" tai "hampurilainen" saa jatkossa käyttää vain lihaa sisältävistä tuotteista. Niitä ei saisi myöskään käyttää solukasvatuksella eli laboratoriossa valmistetuista tuotteista.
EU-parlamentin suurimman ryhmän EPP:n ranskalaismepin ja asian esittelijän eli raportöörin Celine Imartin mukaan asialla halutaan vahvistaa maanviljelijöiden asemaa ja lisätä läpinäkyvyyttä. Hänen mukaansa tarkoituksena on tuoda selkeyttä kuluttajille.
– Kaikilla on oikeus syödä vaihtoehtoisia proteiinin lähteitä, kuten tofua. Mutta sen kutsuminen lihaksi on harhauttavaa kuluttajalle, hän kuvaili ennen äänestystä AFP:lle.
Äänestys jakoi parlamenttia, sillä edes kaikki mepit Imartin omasta ryhmästä eivät tukeneet aloitetta.
"Tähänkö käytetään resursseja?"
Kieltoa ovat ajaneet muun muassa lihateollisuuden lobbarit ja jäsenmaista erityisesti Ranska.
Ympäristöjärjestöt taas ovat arvostelleet aloitetta ja sanoneet, että se pikemminkin hämmentää kuin auttaa kuluttajia. Niiden mukaan tuotteiden nykyiset nimet auttavat ihmisiä ymmärtämään paremmin, miten kasvipohjaisia vaihtoehtoja voi käyttää lihan korvaamiseksi.
Suomalaisen kasvipohjaisen ruuan toimialayhdistyksen Pro Vegen hallituksen puheenjohtaja Niklas Kaskeala pitää kieltoa ajavien perusteluita huterina.
– Nykysysteemissäkin, jossa puhumme vaikka kasvishampurilaisesta tai vegemakkarasta, kuluttajat tietävät kyllä tasan tarkkaan, mitä he ostavat, hän sanoo STT:lle.
Kaskeala viittaa esimerkiksi Euroopan kuluttajajärjestön Beucin tutkimukseen, jonka mukaan 80 prosenttia eurooppalaisista kuluttajista pitää nykytilannetta täysin selkeänä eikä vastusta kasvipohjaisten tuotteiden kutsumista tutuilla makkaran tai burgerin kaltaisilla termeillä.
– Tuntuu, että tässä onkin taustalla se, että lihateollisuus pyrkii nyt kaikin keinoin estämään kilpailevan markkinan synnyn.
Kaskeala arvioi, että toteutuessaan muutos toisi myös turhaa byrokratiaa ja töitä yrityksille, jos tuotepakkauksia ja ravintolamenuja jouduttaisiin uusimaan.
– Ehkä tässä nousee myös kysymys, että tähänkö käytetään nyt resursseja? Pohtisin, miksi tällainen muutos tarvitaan, kun nykytilanne on kuluttajille täysin selkeä.
Hän uskoo, että kuluttajille loisi entistä enemmän sekavuutta, jos tuotteille jouduttaisiin keksimään uusia tuotenimiä tai -kategorioita, jotka eivät välttämättä edes kuvaisi niiden käyttötarkoitusta kovin hyvin.
Kaskeala lisää, että ruokatottumuksia on joka tapauksessa muutettava kasvipohjaisempaan suuntaan paitsi ympäristön ja ilmaston myös ihmisten terveyden vuoksi.
– Tutkimustieto on tässä aika yksiselitteistä, kuten myös Suomen ravitsemussuositukset. Helpoin tapa saada ihmiset siirtymään kasvipohjaisempaan ruokavalioon on tarjota lihatuotteita vastaavia tuotteita kasvipohjaisina.
Aiemmat aloitteet torpattu
EU on jo aiemmin kieltänyt termien kuten "maito" ja "jogurtti" käytön kasvipohjaisten tuotteiden nimeämisessä. Siksi esimerkiksi kasvipohjaisia maitoja myydessä puhutaan esimerkiksi kaurajuomasta eikä kauramaidosta.
Lihatuotteiden osalta vastaavat kiellot eivät kuitenkaan ole toistaiseksi edenneet, vaikka niitä on yritetty asettaa myös aiemmin. Vastaava aloite torpattiin jo kertaalleen EU-parlamentissa vuonna 2020. Asiasta on linjannut myös viime vuonna Euroopan unionin tuomioistuin, jonka mukaan olemassa oleva lainsäädäntö riittää suojaamaan kuluttajia.
Saksassa, jossa kasvipohjaisten tuotteiden markkinat ovat Euroopan isoimmat, myös maan yritykset ovat suhtautuneet aloitteeseen nihkeästi. Esimerkiksi suuret kauppaketjut Lidl ja Aldi ovat uutistoimisto AFP:n mukaan linjanneet vastustavansa aloitetta.
– Tuttujen termien kieltäminen tekisi kuluttajille vain entistä vaikeammaksi tehdä informoituja päätöksiä, yritykset sanoivat yhteisessä kannanotossaan.