Helsingin turmahissin kaltaisia ovettomia hissejä ei ole saanut ottaa käyttöön sitten 1990-luvun lopun. Monessa Euroopan maassa vanhoihin ovettomiin hisseihin täytyy lisätä ovi. Suomessa näin ei kuitenkaan ole.
Video: Hissiasiamies näyttää, mikä tekee turmahissistä vaarallisen.
Tiistaina Helsingissä kävi kuolemaan johtanut hissionnettomuus. Nuori mies kiilautui hissin korin takaseinää vasten puristuen kuoliaaksi.
Alppiharjussa tapahtunut onnettomuus ei ole Suomen ensimmäinen kuolemaan johtanut hissiturma.
Lue myös: Tällainen on Helsingin kuoleman hissi – Hissiasiamies kertoo, mikä tekee siitä vaarallisen
Edellisestä tapahtumasta on Suomen hissiyhdistyksen hissiasiamiehen Veli-Pekka Vitikan mukaan noin 15 vuotta ja se on lähes identtinen Kallion onnettomuuden kanssa. Siinäkin uhri oli kuljettanut suurta keräysastiaa, joka oli kiilannut uhrin kuolettavasti hissiin.
Turmahisseillä oli yksi sama nimittäjä. Kummankin hissikorista puuttui ovi.
Lue myös: Nuorehko mies puristui kuoliaaksi hissiturmassa Helsingissä – hissin korissa oli varoitustarra
Ei saa enää valmistaa
Onnettomuushissin tyyppisiä hissejä rakennettiin Suomessa aina 2000-luvun taitteeseen asti. Nykyään tällaisia hissejä ei saa ottaa käyttöön.
Asian muutti vuonna 1995 säädetty hissidirektiivi, joka astui voimaan 1999. Direktiivi kielsi sellaiset hissit, joiden koreissa ei ole ovea.
– Suomessa on edelleen käytössä paljon ovettomia hissejä, sillä lainsäädäntö ei määrää ovien lisäämistä vanhoihin hisseihin, Vitikka kertoo.
