Helsingin moskeijahanke on saanut rankkaa arvostelua jo alkumetreillään. Sen on muun muassa pelätty tuovan Suomeen poliittista islamia ja lisäävän sunni- ja shiiamuslimien vastakkainasettelua.
Yhdeksi hankkeen rahoittajaksi on tulossa Bahrainin kuningaskunta. Terrorismitutkija Olli Ruohomäen mukaan Arabian niemimaalta tulevan rahoituksen kautta radikaali ajattelu voisi lisääntyä Suomessa.
Hän uskoo, että Bahrain ostaa rahoituksen avulla vaikutusvaltaa Suomesta. Helsingin tuore kaupunginjohtaja Jan Vapaavuori on sanonut, että tällaista moskeijaa ei Helsinkiin tarvita.
Moskeijaa ajavan Oasis-säätiön hallituksen jäsen Ilari Rantakari muistuttaa, että rakennukseen on tulossa tiloja myös kaupungille tärkeitä toimintoja varten. Hänen mielestään moskeijakeskustelu on ajautunut sivuraiteelle.
– Kyseessä ei ole suurmoskeija vaan ensisijaisesti kyse on palvelukeskuksesta, joka täydentää kaupungin omia toimintoja. Sinne on tulossa uimahalli ja muita liikuntatiloja sekä tiloja muun muassa varhaiskasvatusta ja nuorisotoimintaa varten. Sinne tulee muslimityöntekijöitä, mutta kyse on kaikille avoimesta palvelusta, Rantakari sanoo.
– Pieni, mutta varmasti muslimeille tärkeä osa rakennusta tulee olemaan moskeija. Se tulisi palvelemaan muslimiväestöä keskusmoskeijana. Näitä muita tekijöitä ole keskustelussa nostettu esiin juuri lainkaan. Keskustelu on ollut onnetonta.
Rantakarin mukaan hankkeen vastustamiseen sisältyy paljon islamin ja terrorismin pelkoa.
– Meillä on jo nyt Suomessa useita moskeijoita, joita tuetaan jostain ulkomailta ja joiden olemassaoloa ei yleisesti tiedetä. Niiden toiminnassa ei ole sellaista läpinäkyvyyttä, jota on luvassa tähän keskusmoskeijaan.
Rantakariin mukaan Oasis-säätiö aikoo pitää päätösvallan itsellään eikä aio luovuttaa sitä hanketta rahoittavalle Bahrainin valtiolle. Rantakari sanoo keskustelleen Bahrainin viranomaisten ja kuninkaan edustajien kanssa.
– Bahrain on hyvin poikkeuksellinen maa tuolla alueella. Se on vienyt naapureitaan pidemmälle uskonnonvapauden. Myös naisten asema, koulutus ja työllisyys ovat paremmalla tolalla. He pitävät suomalaista yhteiskuntaa mallina ja esikuvamaana, jossa on uskonnonvapaus, sivistystä, hyvinvointia, ja vakautta.
– He toivovat, että muslimiväestö oppisi elämään tällaisessa maassa ja käymään uskontojen välistä keskustelua. Auttaminen tapahtuu suomalaisten ehdolla eikä keskuksen toimintaa kukaan sanele ulkoapäin, Rantakari vakuuttaa.
Bahrainin tilanteesta voi olla toistakin mieltä. Maata on syytetty muun muassa pidätettyjen teloituksista ja kiduttamisesta.
Helsingin kaupungille on jätetty hakemus tontin varaamiseksi Hanasaaresta. Rakentamisen edellyttämistä kaavamuutoksesta päättää viime kädessä Helsingin kaupunginvaltuusto. Hankkeesta on pyydetty lausuntoja useista eri ministeriöistä