Helsingin moskeijahanke on saanut rankkaa arvostelua jo alkumetreillään. Sen on muun muassa pelätty tuovan Suomeen poliittista islamia ja lisäävän sunni- ja shiiamuslimien vastakkainasettelua.
Yhdeksi hankkeen rahoittajaksi on tulossa Bahrainin kuningaskunta. Terrorismitutkija Olli Ruohomäen mukaan Arabian niemimaalta tulevan rahoituksen kautta radikaali ajattelu voisi lisääntyä Suomessa.
Hän uskoo, että Bahrain ostaa rahoituksen avulla vaikutusvaltaa Suomesta. Helsingin tuore kaupunginjohtaja Jan Vapaavuori on sanonut, että tällaista moskeijaa ei Helsinkiin tarvita.
Moskeijaa ajavan Oasis-säätiön hallituksen jäsen Ilari Rantakari muistuttaa, että rakennukseen on tulossa tiloja myös kaupungille tärkeitä toimintoja varten. Hänen mielestään moskeijakeskustelu on ajautunut sivuraiteelle.
– Kyseessä ei ole suurmoskeija vaan ensisijaisesti kyse on palvelukeskuksesta, joka täydentää kaupungin omia toimintoja. Sinne on tulossa uimahalli ja muita liikuntatiloja sekä tiloja muun muassa varhaiskasvatusta ja nuorisotoimintaa varten. Sinne tulee muslimityöntekijöitä, mutta kyse on kaikille avoimesta palvelusta, Rantakari sanoo.
– Pieni, mutta varmasti muslimeille tärkeä osa rakennusta tulee olemaan moskeija. Se tulisi palvelemaan muslimiväestöä keskusmoskeijana. Näitä muita tekijöitä ole keskustelussa nostettu esiin juuri lainkaan. Keskustelu on ollut onnetonta.
Rantakarin mukaan hankkeen vastustamiseen sisältyy paljon islamin ja terrorismin pelkoa.
– Meillä on jo nyt Suomessa useita moskeijoita, joita tuetaan jostain ulkomailta ja joiden olemassaoloa ei yleisesti tiedetä. Niiden toiminnassa ei ole sellaista läpinäkyvyyttä, jota on luvassa tähän keskusmoskeijaan.