Helsingin kaupunkiympäristölautakunta esittää yksimielisesti, ettei suurmoskeijahankkeelle varata tonttia Sörnäisten Hanasaareen.
Päätös hyväksyttiin puheenjohtaja Anni Sinnemäen (vihr.) tekemän ja varapuheenjohtaja Risto Rautavan (kok.) kannattaman vastaehdotuksen mukaisesti tiistaina.
Lautakunta perustelee kantaansa muun muassa hankkeen laajuudella ja edelleen avoinna olevilla kysymyksillä sekä erilaisilla epävarmuustekijöillä etenkin rahoituksen osalta. Moskeijan lisäksi rakennukseen on ollut tarkoitus rakentaa monitoimitiloja ja päiväkoti.
Kaupunginhallituksen on tarkoitus käsitellä asiaa ensi maanantaina.
9:20
"Hanasaaren suurmoskeijahanke oli poliittinen prosessi"
Lautakunta mainitsee päätöksessään, että se pitää tärkeänä, että Helsingin muslimiyhteisöjen toiminnan edellytyksistä huolehditaan osana suomalaista yhteiskuntaa sekä osana pääkaupungin roolia muun muassa asianmukaisten tilojen osalta.
Sekä lautakunnan puheenjohtaja Sinnemäki että sen jäsen Atte Kaleva (kok.) korostavatkin, että lautakunnan päätös kohdistuu vain bahrainilaisrahoituksella suunniteltuun moskeijakompleksiin.
– Pidän tärkeänä, että Helsingissä jokainen voi olla oma itsensä. Tähän kuuluu mahdollisuus harjoittaa omaa uskontoaan, jos näin haluaa, Sinnemäki kirjoitti lautakunnan kokouksen jälkeen Facebook-sivullaan.
– Helsingissä muslimien mahdollisuudet tähän ovat asiantuntijoiden lausuntojen perusteella riittämättömiä ja epätarkoituksenmukaisia, tilat hankalia ja liian pieniä, Sinnemäki sanoo.
Lautakunnan päätös ei ole millään tavalla Suomen muslimiyhteisöjä, Islamia tai uskonnonvapautta vastaan suunnattu, Kaleva sanoo STT:lle.
– Päätös kohdistuu vain tätä kyseistä suurmoskeijahanketta kohtaan, joka on selvästi ollut poliittinen prosessi, eikä uskonnonvapauteen liittyvä juttu, Kaleva lisää.
Rahoitus valtiolta, jonka lainsäädäntö pohjautuu shariaan
Kysymyksiä on herättänyt muun muassa, minkälaista uskontulkintaa moskeijassa harjoitettaisiin, missä määrin rahoittajat vaikuttaisivat moskeijan toimintaan ja onko olemassa esimerkiksi riskiä toiminnan radikalisoitumisesta.
Suurmoskeijan rahoituksen suunniteltiin tulevan Bahrainin kuningaskunnalta. Se on Lähi-idässä sijaitseva öljyvaltio, jolla on tiivis yhteys Saudi-Arabiaan.
Bahrainin lainsäädäntö perustuu ensisijaisesti shariaan.
Moskeijan rahoitusta muun muassa Bahrainin kuninkaalta on ollut järjestämässä tunnettu bahrainilainen uskonoppinut Abdullatif al-Mahmood, joka on toiminut saarnaajana ja sharia-neuvonantajana.
Ulkoministeriön mukaan suunnitteilla olleen suurmoskeijan rahoitus- ja taustatiedot ovat pahasti puutteelliset. Sen arvion mukaan eri uskontokuntien jännitteet voisivat heijastua hankkeen kautta myös Suomeen. Opetusministeriö muistutti lausunnossaan, että varhaiskasvatus on uskonnollisesti sitoutumatonta.