Helsingin suur-moskeijahanke etenemässä päätöksentekoon – "Rahoitus järjestyy varmasti"

Helsingin Hanasaaren voimalaitoksen työntekijöiden autot seisovat laitoksen viereisellä parkkipaikalla. Pia Jardilla ja pienellä ydinryhmällä olisi omasta mielestään parkkipaikalle huomattavasti tärkeämpää käyttöä. Jardin johtama säätiö ajaa alueelle suurta islamilaista moskeijaa ja kulttuurikeskusta.

Viime vuonna suurmoskeijahanke nostatti jonkinlaisen kohun kun hankkeen vetäjät kertoivat ajatuksistaan ja hankkeen salaperäisistä, ulkomaisista rahoituskuvioista.

Nyt lokakuussa Pia Jardi sanoo, että suurmoskeija -nimitys ei ole ehkä paras kuvaamaan hanketta.

– Se lähti enemmänkin sellaisesta grand mosque -ideasta tai suurkirkko-vertauksesta. Kyse on kuitenkin enemmänkin keskusmoskeijasta, eikä se niinkään tarkoita, että se on kooltaan välttämättä mikään kauhea, hirveä kolossi, Jardi sanoo.

Fyysiseltä kooltaan ryhmä on ajatellut moskeijan kooksi tässä vaiheessa noin 3000 neliötä. Samalle tontille tulisi kuitenkin myös selvästi isompi, arviolta noin 15 000 neliön kokoinen islamilainen kulttuuri- ja monitoimikeskus.

– Se on isompi kokonaisuus, jossa olisi liikunta-, sosiaali-, koulutus- ja konferenssitiloja. Se olisi sellainen muslimiyhteisön tarpeita huomiova keskus, Jardi kaavailee.

Hanasaaren tontti lautakuntaan

Hankeen ydinryhmä on käynyt Helsingin kaupungin kanssa neuvotteluja jo pitkään tonttivarauksen saamisesta Hanasaareen. Asia onkin nytkähtämässä piakkoin eteenpäin.

– Tavoitteena on, että saadaan laadittua tontinvarausesitys kaupungin luottamusmiesten käsiteltäväksi kuluvan vuoden aikana,  Kiinteistöviraston tonttiosaston päällikkö Sami Haapanen sanoo MTV Uutisille.

Asia etenee ensimmäiseksi kiinteistölautakunnan käsiteltäväksi ja sen jälkeen kaupunginhallitukseen. Haapanen korostaakin, että lopullisen päätöksen tekevät muut kuin virkamiehet.

– Tietenkin viime kädessä se on poliittinen päätös, että hyväksytäänkö vai hylätäänkö varaushakemus.

Moskeijan rakentamista Hanasaareen hidastaa joka tapauksessa alueella toimiva voimalalaitos. Kaupunki on tehnyt päätöksen voimalan sulkemisesta vuoteen 2024 mennessä. Sitä ennen toimintaa ei voida moskeijassa käynnistää, rakennustyöt kylläkin. Hanketta vetävälle säätiölle asia ei ole kuitenkaan ongelma.

– Me ollaan valmiita hitaasti ja hiljaa etenemään tämän hankkeen suhteen.

Arkkitehtikilpailu alkuvuodesta

Tulevalle moskeijalle on suunnitteilla jo myös arkkitehtikilpailu. Jardin mukaan kilpailu on määrä käynnistää alkuvuodesta.

– Meillä ollut tässä tämmöiseen vau-arkkitehtuuriin perustuvia visioita. Lähinnä nyt kuitenkin annetaan se ohjeistus, että minkälainen tämä ympäristö on. Jos mietitään joku sellainen outo, mikä ei ollenkaan sovellu ympäristöön, niin se särähtää silmään aika pahasti.

– Moskeijan ei tarvitse olla sen mallinen, mikä se on perinteisesti islamilaisissa maissa.  Esimerkiksi jonkun minareetin korkeus, niin ei se ole mitenkään lukkoon lyöty, että sen tarvitsisi olla jonkun tietyn korkuinen. Siinä on hyvin, hyvin paljon vaihtoehtoja minkälainen se on, Jardi sanoo.

Todennäköisesti yksivaiheisesta kilpailusta on määrä tehdä kansainvälinen.

Rahoitukselle lupaus ”hyvin korkealta taholta”

Jardin mukaan hankkeen alkuvaiheen rahoitus on ollut varmistettuna pitkään. Hankkeen puuhanainen vakuuttaa, että muukin rahoitus järjestyy. Rahoituskuviota koordinoi Bahrainin valtio.

– Bahrain ei siis rahoita koko hanketta, vaan se koordinoi eri ulkomaalaisia rahoituksia ja lisäksi tulee rahankeruuta kotimaasta erilaisin keräyksin.

Jardinin mukaan heillä on moskeijahankkeen rakentamiseksi varma lupaus.

– On tullut lupaus hyvinkin korkealta taholta, että tätä asiaa ajetaan eteenpäin. Näen, että me olemme siinä mielessä hyvässä tilanteessa verrattuna ehkä joihinkin muihin islamilaisiin yhteisöihin,  jotka ovat riippuvaisia eri säätiöistä ja pienemmistä toimijoista.  

– Olen ihan varma, että jos meillä on nämä kaikki muut asiat kunnossa, niin rahoituskin tulee onnistumaan.

Hankkeen kustannusarvioksi on kaavailtu enimmillään rutkasti jopa 140 miljoonaa euroa.

”Rahoittajat pysyvät ulkona toiminnasta”

Hankkeeseen käytettävän rahan alkuperä ja sitä kautta mahdollinen osallistuminen toimintaan on huolettanut muun muassa sisäministeriötä. Vanhoillisen islamin tulkinnan ja radikalisoitumisen riskiäkin on ainakin jossain puheenvuoroissa pelätty.

– Kyllä meitä huolestuttaa tämä rahoituspuoli. Hanke-esityksessä on kyllä selkeästi esitetty, että vaikka rahoitus tulee Suomen rajojen ulkopuolelta, niin se ei millään tavalla vaikuta siihen sisältöön, siihen oppiin mitä moskeijan sisäpuolella saarnataan. Tämä on sellainen asia mikä pitää varmistaa, sisäministeriön sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen sanoo MTV Uutisille.

Jardin mukaan rahoittajat tullaan pitämään visusti ulkona itse moskeijan toiminnasta.

– Bahrain on sitoutunut siihen, että toimintaan ei puututa millään lailla. He ottavat rahaa vastaan vain sellaisilta mailta, jotka sitoutuvat tähän, Jardi painottaa.

– Tietysti arkijärki sanoo, että jos joku maksaa hirveästi jostain, niin kyllähän se jotain odottaa vastineeksikin, mutta en tiedä tarkemmin. Kokemushan sen vasta sitten näyttää tarkemmin, sisäministeriön Tarja Mankkinen sanoo.

Myös tonttiasiaa ja varausesitystä valmistelevalle Kiinteistövirastolle rahoituksen lähteet ovat oleellisia.

– Toki meidän täytyy varmistua, että rahoitus tulee legitiimistä lähteistä. Se on varmasti sellainen asia johon tullaan kiinnittämään muun muassa varausehdoissa huomiota, sikäli kuin varausesitys tulee myönteinen olemaan, tonttiosaston päällikkö Sami Haapanen arvioi.

Pia Jardi haluaa pelata täysin avoimin kortein ja lupaa tiedottaa rahoituksenkin osalta mistä varat tulevat.

– Se mistä maista sitä rahaa tulee, niin se ei ole mitään salaista tietoa, vaan se on minun mielestä julkista tietoa. Varsinkin kun rakennetaan jotain vähän uutta Suomessa, niin minusta on hyvä, että siitä tiedotetaan mistä mitäkin on tullut.

Tilojen tarve moskeijalle on joka tapauksessa suuri, sillä Suomessa asuvien muslimien määrä on noussut arvioiden mukaan yli 70 000.