Suurmoskeijakeskustelussa huoli opetuksen yksipuolistumisesta – "Kysymys islamilaisen kulttuurin tulevaisuudesta"

– Sunnalaisittain opetellaan, mutta kaikki ovat tietysti tervetulleita sellaisiin tapahtumiin, jotka ovat kaikille yhteisiä. Sellaisia voivat esimerkiksi olla kielen opetus, koraanin opetus ja ihan perusasiat uskonnosta. Sitten jos tarvii jotain erityistä, niin silloin varmaan jokainen löytää sen oman opettajansa tällä hetkelläkin.

Emeritusprofessori Heinosen mielestä islamin opetus tulisi järjestää kaikkia muslimeja ymmärtävästi ja palvelevasti, jos moskeijaa todella pidetään kaikkien muslimien moskeijana.

– Kyllä tämä oppineisuuden näkökulma pitäisi huomioida tässä. Ei tämä ole ainoastaan rakentamista, vaan kyllä tässä on koko islamilaisen kulttuurin tulevaisuudesta kysymys, Heinonen sanoo.

Kiristäisikö moskeija muslimien välejä?

Ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija Olli Ruohomäki tarkkailee tilannetta suuremmassa mittakaavassa. Ruohomäki pelkääkin yhtä uskonryhmää suosivan rakennusprojektin liittyvän laajempaan valtataisteluun.

– Yksi ongelma on se, että Lähi-Idässä, erityisesti Irakissa mutta muuallakin, on kova vastakkainasettelu sunnien ja shiiojen välillä. Tätä vastakkainasettelua ei haluta Eurooppaan, eikä tietenkään Suomeen.

– En minä usko, että shiiat olisivat tästä moskeijasta kovin ilahtuneita. Mutta joka tapauksessa se taka-ajatus on siinä, että me emme Suomessa tarvitse Lähi-Idästä lähtöisin olevaa vastakkainasettelua, Ruohomäki sanoo.

Moskeijahankkeen puuhanainen tyrmää ajatuksen siitä, että moskeija toisi mukanaan vastakkainasettelun.

– Tänne Suomeen eivät todellakaan kuulu mitkään sunni-shiia -taistelut, ne ovat poliittisia kiistoja ja ne liittyvät poliittisen vallan tavoitteluun. Meillä ei ole täällä mitään sellaista tilannetta, että meidän pitäisi täällä mitään poliittista valtaa hamuta, Jardi sanoo.

Tutkija: Ulkopuolinen rahoitus kiellettävä

Vastakkainasettelun purkamiseen Ruohomäki tarjoaa ulkopuolisen rahoituksen lopettamista. 

– Ylipäänsä tällainen ulkomainen rahoitus pitäisi kieltää. Itävallassa tähän suuntaan on jo menty. Toki muslimitkin tarvitsevat omat kokoontumistilansa, mutta he voivat kerätä rahoituksen itse omista piireistään.

Ruohomäki mainitsee, että myös ei-kirkolliset kristilliset yhteisöt ovat vuosikymmeniä keränneet itse rahoituksensa omalle toiminnalleen.

Jardi muistuttaa, että suomalaisen muslimiyhteisö koostuu suurelta osin pakolaisista ja turvapaikanhakijoista. Niinpä Suomesta puuttuvat Jardin mukaan muslimiyrittäjät, jotka voisivat tukea hanketta.

– Jo pelkästään puolet pienempi moskeija maksaisi meidän arviomme mukaan 10 miljoonaa euroa. Suomalaisen muslimiyhteisön on hankala saada kuukauden vuokrat kerättyä. Niinpä kymmenen miljoonan kerääminen ei näytä kovin todennäköiseltä.

Emeritusprofessori Heinonen puolestaan väläyttää, että turvallisin rahoitus tulisi ISESCON kautta, joka islamilaisen maailman kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö. Tällöin kaikki oppisuunnat tulisivat Heinosen mielestä edustetuiksi.

• Eilen21:38
  Kuopio

  Mikä värishow! Puijon torni verhoutui mestarin väreihin
• Eilen20:43
  OP

  OP:n palvelujen häiriöt ohi
• Eilen20:03
  Poliisi

  Jyväskylässä kadonnut nainen on löytynyt
• Eilen19:34
  Sote

  Sotejohtaja: Keskustelu rahoitusmallista ajautunut vaarallisille vesille – "Uhkana kansallinen moraalikato"
• Eilen18:36
  Viiden jälkeen

  Suomalaisissa tuberkuloosiparantoloissa elettiin villiä nuoruutta: "Monelle se oli elämän paras yhteisö"
• Lataa lisää