Helsingin kitkarengaspakotukselle kritiikkiä alan ammattilaiselta: "En ole nähnyt yhtäkään yksiselitteistä tutkimusta siitä ikinä"

Helsingissä otettiin käyttöön nastarengaskielto – mitä sen rikkomisesta seuraa? 2:21
Helsingissä on otettu käyttöön Suomen ensimmäinen nastarengaskielto. Sen rikkomisesta on seurauksena 100 euron liikennevirhemaksu.

Helsingin kaupungin viestintäkampanja nastarenkaiden käytön vähentämiseksi ja vastavuoroisesti kitkojen lisäämiseksi kaupungin teillä ei saa vankkumatonta kannatusta Autonrengasliitolta. Liiton mukaan kuluttajalla tulee olla oikeus valita itselleen ja omiin ajoihin kaikkein sopivin talvirengastyyppi. Helsingin kaupungin rengasviestintää se pitää valitettavan yksisilmäisenä.

Helsingissä on otettu käyttöön Suomen ensimmäinen nastarengaskielto, jonka rikkomisesta on määrätty 100 euron liikennevirhemaksuja. Vaikka kiellon taustalla onkin vasta kolmen talven mittainen kokeilu, eikä nastoilla ajamista ole rajoitettu muualla kuin Lönnrotinkadun läpiajoliikenteessä, on kaupunki tehnyt selväksi sen, että helsinkiläisten olisi sen mielestä hyvä vaihtaa kitkarenkaisiin.

Kaupunki on perustellut kitkarenkaiden paremmuutta muun muassa pienemmällä meluhaitalla, minkä lisäksi se on korostanut kitkojen kuluttavan teitä huomattavasti nastoja vähemmän.

Rengasvalmistajille nastoja valmistava suomalainen Turvanasta kritisoi hiljattain Helsingin kaupungin rengaslinjauksia väittäen viestintäkampanjaa suoranaiseksi disinformaatioksi. Turvanastan mukaan kaupungin väitteet nastarenkaiden haitoista eivät kestä tieteellistä tarkastelua, sillä ne sivuuttavat nastarenkaissa viime vuosina tapahtuneen kehityksen.

"Yksi kehityksen kulmakivistä"

Autonrengasliiton hallituksen puheenjohtaja Jarmo Nuora kertoo MTV Uutisille, että Helsingin kaupungin tavoitteessa kiepauttaa nastarenkaiden ja kitkarenkaiden nykyinen 70/30-osuus päinvastaiseksi, ei kuulosta hänestä henkilökohtaisesti järkevältä.

– Sitä ei kukaan kiistä, etteikö nastarengas kuluttaisi tienpintaa. Tutkimukset eivät kuitenkaan ihan suoraan puolla sitä, että asia olisi niin jyrkästi tuon näköinen, mitä Helsingin kaupunki väittää, Nuora sanoo.

Nuoran mukaan nastarenkaille asetettuja vaatimuksia kiristettiin tuntuvasti vuonna 2013. Sen jälkeen niiden tuotekehitystä on jatkettu koko ajan, ja yleensä uudet nastarengasmallit kuluttavat tietä vähemmän kuin edelliset.

– Tien kulutusvaikutuksen pienentäminen on ollut yksi nastarenkaiden kehityksen kulmakivistä.

Nuora kertoo, että uusissa nastarenkaissa kiinnitetään huomiota muun muassa siihen, minkä verran nastat ottavat kontaktia tiehen silloin, kun nastoja ei tarvita pidon lisäämiseen.

– Nasta osuu paljaaseen tiehen mahdollisimman vähän ja sen pistovoima vähenee. Uudet nastat parantavat jääpitoa, mutta tien kuluminen ei lisäänny, vaan usein vähenee, hän kuvailee tuotekehityksessä tapahtuvaa edistystä ja muistuttaa, että myös renkaiden tuottamaan meluun kiinnitetään paljon huomiota.

Jo valmiiksi maailman tiukimpiin nastarengassäädöksiin on tulossa lisää kiristyksiä vuonna 2025. Rengasvalmistajat ovat kuitenkin varautuneet muutoksiin hyvissä ajoin, ja koska renkaiden uusimisvauhti on Suomessa varsin kova, uskoo Nuora, että uudet vaatimukset täyttäviä nastarenkaita on suomalaisten autoissa jo hyvän aikaa ennen kuin uudet säädökset astuvat voimaan.

Yli puolet katupölystä nastarenkaista?

Nuora pitää kaupungin näkemyksiä nastarenkaista hyvin yksipuolisina, eikä asiaa ainakaan viestinnässä tarkastella isompana kokonaisuutena.

Hän myös ihmettelee sitä, kuinka nastarenkaiden roolia katupölyn aiheuttajana on korostettu niin paljon. Helsingin viestintäkampanjassa nimittäin väitetään, että nastarenkaat aiheuttavat yli puolet kaupungin katupölystä.

– En ole nähnyt yhtäkään yksiselitteistä tutkimusta siitä ikinä, Nuora toteaa.

Nuoran mukaan osa Helsingin katupölystä aiheutuu tutkimusten mukaan selittämättömistä syistä. Teiden päällysteen kuluminen on vain osa selitystä. Nastarenkailla on osuutensa päällysteen kulumisessa, mutta tutkimukset eivät Nuoran mukaan puolla väitettä, että yli puolet kaikesta katupölystä olisi seurausta nastarenkaista.

"Nastarenkaat ovat kuin turvavyö"

Kitkarengas on parhaimmillaan kovalla pakkasella.

– Kun on parikymmentä astetta pakkasta, niin kitkarengas toimii jäällä lähes samalla tavalla kuin nastallinenkin rengas. Se pitää silloin, kun jää on tahmea.

Kun kovimmat pakkaset väistyvät ja lämpötila lähestyy taas nollaa, alkaa jää kastumaan ja se muuttuu sileämmäksi. Etenkin jääpidossa kitkarengas häviää silloin Nuoran mukaan selvästi.

Tällä voi Nuoran mielestä olla hyvinkin konkreettisia liikenneturvallisuusvaikutuksia. Kaupunkinopeuksissa, neljän-viidenkympin tuntumassa, ero pysähtymismatkassa voi olla useita metrejä. Ero voi olla ratkaiseva esimerkiksi suojatietä lähestyessä.

– Veljeni joskus käytti sellaista vertausta, että nastat ovat vähän kuin turvavyö. Niitä harvoin oikeasti tarvitsee, mutta sitten kun tarvitsee, niin ne voivat pelastaa hengen.

Nuoran mukaan on täysin kiistatonta, että märällä jäällä nastarengas on kitkaa parempi. Karkealla jäällä kitkarengas sen sijaan toimii hyvin. Tästä päästäänkin seuraavaan ongelmaan.

– Sitten täytyy miettiä sitä, miten se jää karhennetaan, jos liikenteessä ei ole riittävästi nastarenkailla varustettuja autoja. Silloin liukkautta pitää torjua hiekalla tai suolalla. Hiekalla pölymäärä taas lisääntyy huomattavasti ja taatusti enemmän kuin mitä nastat aiheuttaisivat. Hiekka hieroutuu kitkarenkaankin alla ja nostaa pölyä.

– Tai jos aletaan käyttää järkyttävät määrät suolaa, niin kuinka paljon tietkään sitä kestävät ja millaisia vaikutuksia sillä on autojen alustoihin ja pelteihin. Tai miten Helsingin puustolle käy. Teiden varsilla on sellaisia puulajikkeita, jotka eivät kestä sitä suolan lisäystä.

Kuluttajan saatava päättää

Nuora sanoo, ettei heitä Autonrengasliitossa kiinnosta varsinaisesti se, onko autojen alla nastoja vai kitkoja, kunhan renkaat ovat keliin sopivat ja tarkoitettu pohjoismaisille markkinoille.

– Se, että lähdetään väkisin ohjaamaan kuluttajien valintoja tiettyyn suuntaan vähän liioitelluin argumentein, niin siitä olen eri mieltä. Kuluttajan pitäisi saada päättää, mikä on hänelle se paras ja turvallisin vaihtoehto, Nuora alleviivaa.

Vaikka kitkarenkaiden osuus kasvaa ja yhä useampi päättää vaihtaa nastattomiin talvirenkaisiin, muistuttaa Nuora, että edelleen on paljon kuluttajia, jotka ihan aidosti tarvitsevat nastarenkaat.

– Täällä maakunnissa on paljon pieniä sivuteitä, jotka menevät nopeasti peilijäälle. Peilikirkas jää on ihan todella liukas, jyväskyläläinen Nuora muistuttaa.

Myös Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen on kertonut aiemmin, kuinka hänkään ei lähtisi joka paikkaan kitkarenkailla.

Nuora ei allekirjoita Helsingin kaupungin väitettä siitäkään, että kitkarenkaiden lisääntyminen toisi automaattisesti helpotusta talvirenkaiden vaihtorumbaan ja -ruuhkaan. Vaikka kitkat voikin vaihtaa alle nastoja aiemmin, jättää iso osa kitkakuskeistakin renkaanvaihdon aivan kalkkiviivoille. Tämä on Nuoran mielestä nurinkurista siinä mielessä, että toisinaan tätä perustellaan renkaiden säästämisellä.

– Se talvirengas kestää kulutusta paremmin kuin kesärengas. Jos on huolissaan renkaidensa kulumisesta, niin silloin nimenomaan kannattaisi vaihtaa se talvirengas alle hyvissä ajoin.

Lue myös:

    Uusimmat