Pitäisikö kitkakuskien peräti kiittää nastarenkailla ajavia? – "Jos kaikilla olisi allaan kitkat..."

Eurooppalaisten rengasvalmistajien liiton ETRMAn tilastojen mukaan viime vuonna Suomeen toimitetuista henkilö- ja pakettiautojen talvirenkaista kitkarenkaiden osuus oli 24,4 prosenttia. Kaksi vuotta aikaisemmin määrä oli vain 17 prosenttia.

Liikenne- ja viestintäviraston tammi–helmikuussa 2021 parkkipaikoilla tekemän seurannan perusteella kitkarenkaiden osuus henkilöautojen talvirenkaista oli viime talvena 20,4 prosenttia.

– Kitkarenkaiden yleistyminen on ympäristöuutinen, sillä nastarenkaat kuluttavat teitä paljon kitkoja nopeammin ja esimerkiksi kaupungeissa suuri osa katupölystä koostuu nastojen tien pinnasta irrottamista hiukkasista. Toki Suomi on yhä vahvasti nastarengasmaa, mikä onkin koko maan mittakaavalla ehdottomasti perusteltua. Edelleen nastarengas on turvallisin vaihtoehto vaativiin talviolosuhteisiin, markkinapaikka Torin autoliiketoiminnasta vastaava johtaja Jenni Tuomisto sanoo Torin tiedotteessa.

Lue myös: "Pidän ohjetta varsin vaarallisena" – tässä rengasasiassa asiantuntija ei luottaisi auton käyttöoppaaseen

Talvirenkaita koskeva tieliikennelaki muuttui viime vuonna. Nyt talvirenkaita on käytettävä marraskuun alusta maaliskuun loppuun aina, kun keli sitä edellyttää. Ennen viime talvea laki määräsi talvirenkaat alle joulukuun alusta helmikuun loppuun. Ajanjakso eli niin sanottu talvirengaspakko on nykyään siis pidempi, mutta velvoite talvirenkaiden käyttöön on sääsidonnainen.

Nastaa etsitään 70 prosenttia enemmän

Kitkojen kasvava suosio näkyy myös käytettyjen renkaiden kaupassa. Vielä kaksi vuotta sitten talvirengassesonkina Tori.fi:ssä haettiin kitkarenkaita 70 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden sesonkina. Talvirengassesonki on syys–marraskuu.

Viime ja tänä syksynä nastoja on etsitty Torissa Tuomiston mukaan kolme kertaa enemmän kuin kitkarenkaita. Aiemmin hakumäärien suhde painottui merkittävästi enemmän nastarenkaisiin.

– Vertaiskauppa seurailee uuden tavaran kauppaa. Mutta käytettyjen renkaiden kaupassa sykli on uusien renkaiden kauppaa nopeampi, koska käytettyjen käyttöikä on lyhyempi. Nyt esimerkiksi todella runsasluminen viime talvi saattaa ohjata käytettyjä talvirenkaita hankittaessa päätymään nastoihin. Käytetyt renkaat saatetaan hankkia vuosittain, jolloin ostopäätöksessä reagoidaan esimerkiksi edelliseen talveen enemmän kuin uusia renkaita ostaessa, Tuomisto kertoo.

Nastarenkaista apua myös kitkakuskeille

Helsingin kaupunki on julkistanut tavoitteekseen kasvattaa kitkarenkaiden osuutta kaupungin talviliikenteessä vajaasta 30 prosentista 70 prosenttiin seuraavien 10 vuoden aikana. Kaupungin mukaan kitkarenkaiden lisääntyminen ja vastaavasti nastarenkaiden väheneminen auttaisi hillitsemään teiden kulumista, mutta parantaisi myös ilmanlaatua ja vähentäisi melua.

Tietä rouhivat nastarenkaat aiheuttavat ymmärrettävästi enemmän ääntä kuin kitkarenkaat. Kaupungin laskelmien mukaan kitkarenkaiden osuuden nouseminen tavoiteltuun 70 prosenttiin auttaisi vähentämään liikenteen melua 1–3 desibelillä. Kolmen desibelin vähennys saavutettaisiin Helsingin kaupungin mukaan myös puolittamalla liikennemäärät, joten ihan pienestä asiasta ei ole kyse.

– Suunta kohti laajempaa kitkarenkaiden käyttöä on selkeä. Silti on tärkeää huomioida, että kaupungissakin osan autoilijoista on hyvä ajaa jatkossakin nastarenkailla. Jos kaikilla olisi allaan kitkat, teiden pinnat kiillottuisivat liukkaiksi. Erityisesti lumisilla risteysalueilla tämä voi olla ongelma, Tuomisto toteaa tiedotteessa.

Lue myös: Jos on aina ajanut vain nastarenkailla, mitä pitää huomioida, kun alla onkin kitkat? Tällaiselle tielle ammattimies ei lähtisi kitkoilla ollenkaan

Lähde: Tori.fi, Helsingin kaupunki