Turun linnassa tapettimuotia yli 300 vuoden ajalta
Turun linnassa tapettimuotia yli 300 vuoden ajalta
Tapettimuotia 1600-luvulta 1960-luvulle esitellään Turun linnassa näyttelyssä Verhotut seinät. Suomen Kansallismuseon kokoama näyttely siirtyi Turkuun Torniosta. Alun perin tapetilla tarkoitettiin esimerkiksi pöydällä käytettävää tekstiiliä, mistä juontaa sanonta "olla tapetilla". 1500-luvulla linnojen ja kartanoiden seiniä koristivat gobeliinit eli kuvakudokset. Myöhemmin ne korvattiin seinäpintojen maalauksilla. Seinillä käytettiin myös kultanahka- ja verkanahkatapetteja.
1700-luvulla seinille alettiin pingottaa pellavakankaita tai paperiarkkeja, jotka maalattiin öljy- tai liimamaalilla. Vuosisadan lopulle asti tapetit koristivat vain varakkaiden säätyläiskotien seiniä.
Ensimmäiset paperia käyttävät tapettipajat Suomeen perustettiin 1740-luvulla. Aluksi paperitapetteihin kopioitiin tekstiilitapettien malleja. Joka kodin koristuksena tapetit alkoivat yleistyä vasta sata vuotta myöhemmin, kun alettiin valmistaa rullatapetteja.
Sisustuselementtinä tapetit ovat herkästi katoava osa kulttuurihistoriaa. Materiaalien ja työtapojen kehityksestä ja makujen muuttumisesta on saatu tietoa vanhojen rakennusten seiniin jääneistä tapettikerroksista.
Verhotut seinät -näyttely huhtikuun loppuun asti, lisäksi Turun linnassa edelleen Riitmotti ja sapluuna -näyttely elokuun loppuun asti.
Taidekeramiikan huippuja Taideteollisuusmuseossa
Taideteollisuusmuseo esittelee kevään toisessa avajaisnäyttelyssään kansainvälisiä taidekeramiikan huippunimiä. Mukana on taiteilijoita viidestätoista maasta, heidän joukossaan suomalaiset Rut Bryk, Birger Kaipiainen ja Kristina Riska. Helsinkiin Saven runous -näyttely saapui Philadelphiasta Yhdysvalloista, jossa se oli esillä The Philadelphia Art Alliance -näyttelytilassa.
Saven runous kattaa ajanjakson toisesta maailmansodasta tähän päivään. Se esittää kolmen taiteilijasukupolven aikana syntyneiden teosten ideoita, kuvaa vallitsevien tyylien monimuotoisuutta.
Maaliskuun puolella luvassa on useita keramiikkatyöpajoja, joita vetää keraamikko Arja Karjalainen.
Korkeavuorenkatu 23, Helsinki, P.09 - 622 0540. Auki ti 11-18, ke 11-20, to-su 11-18.
Tuomarinkylän kartanossa yhdistyy vanha ja uusi
Helsingin Tuomarinkylän kartanoon on rakennettu koti, jonka sisustuksessa yhdistyvät menneisyys ja nykyisyys. Kartanossa asuu kuvitteellinen nelihenkinen perhe, jolle sukukartano on hiljattain siirtynyt. Siirron yhteydessä on tehty uudistuksia kuten aikaisemminkin kartanon siirtyessä sukupolvelta toiselle. Opettajaäiti suunnitteli ja tilasi uuden nykyaikaisen keittiön perheen tämän päivän tarpeisiin. Samalla hankittiin uudet kodinkoneet sekä uusia huonekaluja ja valaisimia täydentämään vanhaa ja perittyä.
Esineistö kertoo kartanoelämään kuuluvasta vieraanvaraisuudesta ja rikkaasta ruokakulttuurista. Helsingin kaupunki hoitaa ja viljelee yhä kartanon maita. Ympäröivät pellot muodostavat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kokonaisuuden. Kartanon entisessä tallissa ja navetassa toimivat ratsastuskoulut.
Tuomarinkylän kartano, Helsinki, Puh: 09 - 728 7458, auki ke-su 11-17.