"Qatargate" jättää pitkäksi aikaa jälkensä Euroopan parlamenttiin ja sen uskottavuuteen sekä heikentää koko instituutiota, kirjoittaa MTV Uutisten kolumnisti Helena Petäistö.
Sekoilun seuraukset tuntuvat myös seuraavissa EU-vaaleissa puolentoista vuoden kuluttua, jos pikaiset korjaustoimet eivät pure. Mitä lähemmäs vaaleja päästään, sitä enemmän saattaa vyyhti paisua ja aina vain uusia paljastuksia ilmestyä päivänvaloon.
– Sinäkin Brutukseni! Kun vuodesta 1979 lähtien yleisillä vaaleilla valitussa ja sekä ihmisoikeuksia että oikeusvaltioperiaatetta etulinjassa puolustaneessa demokraattisessa instituutiossa sorrutaan vakavaan korruptioon, on pettymys suuri. Tähän asti EU-parlamentti on heristellyt sormeaan milloin millekin taholle ja jäsenmaalle Puolasta Unkariin ja pannut komissaariehdokkaita vaihtoon myös moraalisin perustein. Tämän jälkeen sen on entistä vaikeampi toimia moraalinvartijana.
EU-parlamentin oma uskottavuus on nyt saanut kovan kolauksen, kun on ilmennyt, että sen omien seinien sisällä on pahasti korruptoitunutta porukkaa aina varapuhemiehistöön asti. Noloa on myös se, että muiden moraalista tarkka instituutio ei ole nähnyt omia heikkouksiaan, vaan ne penkoivat esille Belgian poliisi ja EU:n petostentorjuntavirasto, Olaf. Parlamentin puhemiehen, Roberta Metsolan, ensireaktio oli raivostua siitä, että avoimia, demokraattisia ja vapaita yhteiskuntia vastaan on hyökätty. Moittiko hän sillä meppejä vai Qataria vai molempia?
Kaikki maailman maat pyrkivät vaikuttamaan eri instituutioihin, poliitikkoihin, mediaan ja yleiseen mielipiteeseen. Sitä kutsutaan lobbaukseksi, ja se on normaalia. Brysselissä vaikuttaa 49 000 lobbaria ja Washingtonissa vieläkin enemmän. Epänormaalia on se, että jotkut maat turvautuvat disinformaatioon eli tiedon vääristämiseen tai korruptioon tai molempiin. Tällä kertaa ilmeni, että Qatarin lisäksi myös Marokko on pyrkinyt vaikuttamaan EU-päätöksentekoon korruption kautta.
EU-parlamentin edellinen skandaali runsaat kaksi vuotta sitten vieläkin vain naurattaa, ei juuri sen enempää. Silloin sai Belgian poliisi kiinni yhden unkarilaismepin, Jozsef Szajerin, pakenemasta vesiränniä pitkin brysseliläisestä asunnosta, jossa oli koronasulun aikana järjestetty poikabileet. Noloa etenkin mepille, joka sattui olemaan pääministeri Viktor Orbánin lähimpiä tukijoita ja tiukimpia homoliittojen vastustajia. Skandaalin seurauksena meppi sai lähteä sekä EU-parlamentista että Orbánin Fidesz-puolueesta.

