Mainos

Helena Petäistön kolumni: Uusimmat komissaariehdokkaat tulikokeessa

Huomenna maanantaina on Ranskan uuden komissaariehdokkaan profiili ennakkosyynissä. Varsinaiset EU-parlamentin kuulemiset järjestetään tämän kuun 12. päivänä neljälle uudelle komissaariehdokkaalle eli Ranskan lisäksi Unkarin, Romanian ja Britannian ehdokkaille. Jännitysnäytelmä siirtyy siis vaihteeksi vähäksi aikaa Kanaalin yli Lontoosta Brysseliin, kirjoittaa Helena Petäistö kolumnissaan. 

Kyllä vain! Nyt kun Britannia anoi ja sai jatkoaikaa voidakseen päättää, erotako vai eikö erota Euroopan unionista, senkin on EU:n sääntöjen mukaan vielä lähetettävä komissaari Brysseliin. Tässä tilanteessa se saattaa ehdottaa jatkoa nykyiselle komissaarilleen Julian Kingille, mutta hänenkin täytyy käydä koko kuulemisrulianssi läpi.

Unkarin ja Romanian ehdokkaathan kaatuivat jo oikeusasioiden komitean ennakkosyyniin, jonka mukaan molemmat olivat kytköksiensä takia jäävejä komissaariksi. Molempien kaatuminen jo ennakkoon ilman he pääsivät edes kuulemisiin asti oli uutta EU:n historiassa.

Se aiheutti niin paljon närää varsinkin heidän puolueryhmissään, maltillisen oikeiston ja sosialistien ryhmissä, että sen arvellaan olleen ainakin osasyy keskustaliberaaleihin kuuluvan Ranskan ehdokkaan, huippupätevän Sylvie Goulardin kaatamiseen. Unkarin uusi ehdokas on maan nykyinen EU-suurlähettiläs Oliver Várhelyi, mutta Romaniassa, jonka hallitus kaatui lokakuussa, ei ole vielä uutta ehdokasta valittu.

Ankarimpaan kuulusteluun joutunee Ranskan Thierry Breton, sillä hylätylle Goulardille räätälöitiin erityisen painava ”superhyperextra”-salkku, jossa Ranska saa hoidettavakseen EU:n teollisuuspolitiikan, sisämarkkina-asiat, digitalisaation sekä puolustus- ja avaruusasiat. Joidenkin arvioiden mukaan näin suuresta kakusta riittäisi töitä peräti kolmelle komissaarille. Sellaisen hoitamiseen ei missään ole tarjolla kovinkaan monta mahdollista, tarpeeksi pätevää ehdokasta.

Brexit-neuvottelut loistavasti hoitanut Michel Barnier olisi monien mielestä ansainnut salkun, mutta kun Goulardin kaatajana kunnostautui Barnier’n oma puolueryhmä, maltillisen oikeiston EPP, ei hänen komissaariehdokkuutensa tiettävästi enää tullut vakavasti kyseeseen. Myös Ranskan nykyiseltä valtiovarainministeriltä Bruno Le Maireltä olisi pätevyyttä löytynyt jumbosalkun hoitamiseen, mutta Le Maire pysyttelee mieluummin Pariisissa. Niinpä presidentti Emmanuel Macronin valinta osui pätevään mieheen puolueiden ulkopuolelta.

Vaikuttavan uran tehnyt kolmea kieltä hallitseva 64-vuotias Thierry Breton on johtanut lukuisia teknologiajättiläisiä, joiden toimialat ovat vaihdelleen IT-alasta puolustusteknologiaan. Viimeiset kymmenen vuotta Breton on johtanut ylikansallista, 73:ssa maassa toimivaa Atosia, jolla on yli 120 000 työntekijää ja runsaan 12 miljardin euron liikevaihto. Suomessa toimiva Atos IT Solutions and Services Oy sijaitsee Espoossa.

Bretonia pidetään hyvin Eurooppa-henkisenä ranskalaisena. Juuri hän kuului Saksan silloisen puolustusministeri Ursula von der Leyenin kanssa työryhmään, joka loi Euroopan puolustusrahaston, ja hän loi myös strategisen kumppanuuden Atosin ja Siemensin välille, jolloin IT Solutions and Services -yksikkö siirtyi Siemensiltä Atosille. Tätä kauppaa hoiti Pariisissa Rotschildin pankissa mandaatin saanut nuori johtaja nimeltään Emmanuel Macron, mutta alun perin Bretonin ja Macronin tuttavuus on vieläkin vanhempaa perua. Jo Ranskan valtionvarainministerinä ollessaan Breton nimittäin antoi erityistehtävän nuorelle briljantille valtion tilintarkastajalle, jona Macron toimi heti opiskeluvuosiensa jälkeen.

Komissaarivalintahan nostattaa aina suuria intohimoja kaikissa jäsenmaissa, onhan se nähty Suomessakin. Bretonin pätevyydestä ja tehtävään sopivuudesta ovat Ranskassa sen sijaan kaikki olleet täysin yksimielisiä. Jopa ehdokkuudesta kaadetun Sylvie Goulardin oman puolueen, keskustalaisen MoDemin puoluejohtaja François Bayrou ylistää Bretonin valintaa erinomaiseksi ja merkittäväksi kiittäen tätä sekä persoonana että tämän valtavasta kokemuksesta.

Yhden ainoan kerran Bretonin tämän ministeriaikoina tavanneena on minunkin pakko todeta, että hän teki persoonana vaikutuksen, joka ei ole koskaan unohtunut; äärimmäisen sivistynyt ja ranskalaiseksi hämmästyttävän mutkaton henkilö. Tapaamisen jälkeen en ihmetellyt yhtään, kun selvisi, että Breton ei ole katolinen, vaan protestantti. Hyvin usein protestantit ovat nimittäin Ranskassa toista maata…

Kaiken kaikkiaan toimen miehenä tunnetun Bretonin valinta Ranskan komissaariksi vaikuttaa täydelliseltä tuomaan uudelle komissiolle pätevyyttä ja tehokkuutta, mutta onko EU-parlamentti samaa mieltä? Parlamentin vihreät ja sosialistit sekä radikaalivasemmisto ovat jo ilmaisseet varauksellisuutensa.

Jotta Bretonia ei voida ainakaan syyttää mistään kytköksistä, hän on luopunut omistamistaan Atosin osakkeista – peräti 34 miljoonan euron edestä. Samoin on tehnyt EU:n ulkoasioiden korkeaksi edustajaksi nimitettävä espanjalainen Josep Borrell, jolla oli puolen miljoonan euron arvoinen osakesalkku. Komissaarin pallilla Bretonin palkka pienenee yhteen kymmenesosaan Atosin pääjohtajan palkasta, joten ainakaan EU:n kustannuksella rikastumisesta Ranskan uutta superkomissaaria ei voi syyttää.

Jos parlamentti kaikesta huolimatta hylkäisi myös Bretonin, kyseessä olisi ensimmäinen kerta, että jonkun maan komissaariehdokas hylätään kaksi kertaa. Macron tulkitsisi sen sodanjulistukseksi Ranskan presidenttiä vastaan, ja edessä olisi niin suuri institutionaalinen kriisi, ettei sellaista kukaan todellakaan tähän toivo vielä Brexit-sotkun lisäksi.

Mutta uusi EU-parlamentti voi olla arvaamaton, sillä vaikuttaa siltä, että puolueryhmien ryhmäkuri on kaukana vedenpitävästä. Mepeistä yli 60 prosenttia on uusia ja monet heistä halukkaita näyttämään itsenäisyytensä. Pahasti pirstaloituneessa parlamentissa ei enää riitä maltillisen oikeiston ja sosialistiryhmän yhteistyö, mutta vaikka keskustan Renew Europen äänet niiden lisäksi pitäisi riittää läpimenoon, ryhmäkurin puutteen takia varmistamiseen tarvittaisiin vielä vihreiden äänet. Ovatko he valmiita hyväksymään Bretonin, siitä ei ole takeita.

Jännitystä siis yhä riittää. Uuden komissionhan piti aloittaa toimintansa juuri nyt marraskuun alussa, mutta vaikka aloitus on siirretty joulukuun alkuun, ei takeita senkään onnistumisesta ole.  

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja