Helena Petäistön kolumni: Eurooppalaiset arvot vaalitaktiikan uhreina

Unkarin Fidesz-puolueen erottamista Euroopan maltillisen oikeiston EPP:n joukosta vain lykättiin kuluneella viikolla. Fideszin toiminta pantiin siis jäihin EPP:ssä, mutta sitä ei vieläkään erotettu ryhmästä. Myös muilla EU-myönteisillä puolueilla on samanlaisia luurankoja kaapeissaan.

Kuin kohtalon oikusta juuri viime keskiviikkona tehtiin Euroopassa kaksi nahkapäätöstä. Samana päivänä, kun EPP:n Unkarin pääministeri Viktor Orbánin jatkuvasti eurooppalaisia arvoja rikkovan puolueen erottaminen lykättiin, paavi Franciscus puolestaan päätti lykätä pedofiilipappia peitelleen Lyonin kardinaalin erottamisen, vaikka Ranskan oikeuslaitos oli langettanut tälle kuuden kuukauden ehdollisen vankeustuomion.

Paavin nahkapäätös oli yllätys

Paavin nahkapäätös oli suuri yllätys katoliselle Euroopalle siksi, että kyseessä on ensimmäinen paavi, joka nähtävästi aidosti haluaa kitkeä pedofiilipapit kirkosta. Todennäköisesti paavi vielä erottaa lepsuilleen kardinaalin myöhemmin, kun tapauksen jatko-oikeudenkäynti ylemmässä oikeusasteessa on ohi, sillä hänen ontuva selityksensä oli juuri asian keskeneräisyys.

Sen sijaan Orbánin Fidesz-puolueen osallistuminen europarlamentin EPP-puolueryhmän toimintaan pistettiin jäihin ainakin toukokuun EU-vaaleihin asti. Sen jälkeen Fideszin meppejä todennäköisesti tarvitaan kipeästi takaisin EPP:n joukkoihin, jotta suurimman puolueryhmän asema säilyisi parlamentissa ja ylipäätään EU:n kannattajat parlamentin enemmistönä.

Päätös Fideszin sulkemisesta väliaikaisesti pois EPP:n toiminnasta, ensimmäinen lajissaan koko EPP:n historiassa, tehtiin lähes yksimielisesti 170 äänellä vastaan 3. Päämääränä oli selvästi saada äänestäjien silmissä ikävää huomiota saanut puolue pois helmoista vaalikampanjan ajaksi. Puolueryhmän saksalainen puheenjohtaja Manfred Weber ei peitellytkään tyytyväisyyttään siihen, että nyt hänkin voi vihdoin viimein aloittaa oman vaalikampanjansa.

Sen sijaan tilanne voi olla ihan toinen kesäkuussa, kun puolueryhmä tarvitsee kaikki mahdolliset äänet pitääkseen EU-komission puheenjohtajuuden jatkossakin EPP:n hallussa Jean-Claude Junckerin jälkeen. Jos Fidesz erotettaisiin, se tietäisi puolueryhmälle 12-13 paikkaa vähemmän. Toinen riski Orbánin porukan erottamisesta voisi olla myös joidenkin muiden Itä-Euroopan maiden sisarpuolueiden lähtö.

EPP:ssä kolmen konkarin muodostama "valvontakomitea" vahtii sitä, että oikeusvaltio ja puolueen arvot toteutuvat myös Unkarissa. Virallisesti nämä kolme, EU:n entinen presidentti, belgialainen Herman Van Rompuy, EU-parlamentin entinen puhemies, saksalainen Hans-Gert Pöttering sekä Itävallan entinen liittokansleri Wolfgang Schäuble arvioivat myös sitä, mitä Fideszin kanssa tulisi jatkossa tehdä.

Orbán osaa askelmerkkinsä EPP:n sisällä erinomaisesti. Hän on jo pyytänyt anteeksi sitä, että hän meni nimittämään Fideszin eroa vaatineita sisarpuolueita, siis myös Suomen kokoomusta, hyödyllisiksi idiooteiksi, jotka pelaavat vasemmiston pussiin.

Anteeksipyyntöä on vaadittu myös siitä, että Fidesz-puolueen vaalikampanja on hyökännyt rumasti Junckeria vastaan. Toinen vaatimus on, että Orbánin verivihollisen, unkarilaislähtöisen amerikkalaismiljonäärin Georges Sorosin Budapestiin vuonna 1991 perustama Keski-Euroopan yliopisto saa uudelleen luvan toimintaan. Voisi vaikka lyödä vetoa, että kolmen konkarin "valvontakomitea" löytää vielä ulostien näistä ongelmista vaalien jälkeen.

Koko sotkunhan aloitti Fideszin katujulistekampanja. Siinä etualalla irvaillen hymyilevän Junckerin takana myhäilee Orbánin vihaama amerikanjuutalainen Soros. EU-vastaisen julisteen viesti oli, että tosiasiassa EU-komissio on vain sätkynukke Sorosin käsissä. Kaiken kukkuraksi julisteen rivien välistä huokui juutalaisvastaisuus.

Julistekampanja viimeinen pisara

Tämä julistekampanja oli viimeinen pisara, jonka seurauksena 13 EPP:n jäsenpuoluetta kymmenestä eri EU-maasta, Suomi kärjessä, vaativat joko Fideszin erottamista EPP:stä tai ainakin sen jäsenyyden pistämistä jäihin.

Tosiasiassahan julistekampanja oli Viktor Orbánin syntilistalla pikkujuttu. Aina siitä lähtien, kun tämä alun perin hyvinkin EU-myönteinen poliitikko muutti suuntaa vain päästäkseen uudelleen valtaan vuonna 2010, hän on aiheuttanut päänsärkyä suurelle osalle muuta Eurooppaa.

Oikeuslaitoksen itsenäisyys ja lehdistön vapaus eivät enää toimi Unkarissa, eikä maahanmuuttajien kohtelu ole ollut läntisen oikeusvaltion tasoista. EPP:ssä on näin räikeistä rikkomuksista nuristu jatkuvasti, mutta Orbán on osannut tehdä taitavasti pieniä myönnytyksiä ja korjausliikkeitä antamatta tuumaakaan periksi perusongelmissa.

Orbánista tuli taakka

EU-vaalivuoden lähestyessä Orbán alkoi kuitenkin muodostua taakaksi EPP:lle. Viime syyskuussa EU-parlamentti kaivelikin naftaliinista EU:n perussopimuksen 7. artikkelin, joka sallii eurooppalaisia arvoja rikkovan maan rankaisemisen.

Parlamentin täysistunnossa asiasta järjestettiin äänestys, ja muiden mukana myös EPP äänesti urheasti Unkarin vastaisten rangaistusten puolesta. Äänestys ei kylläkään vienyt EPP:n yöunia, sillä tosiasiassa rangaistusten toimeenpano jotakin jäsenmaata vastaan vaatii vähintään 22 jäsenmaan päätöksen.

Lisäksi Orbánilla on pelisilmää. Joka syytöksen jälkeen hän rientää aina paikalle puolustautumaan selitysten kanssa. Tällä viikolla Orbánin antamat selitykset EPP:n suljetussa kokouksessa olivat fake news, valeuutiset.

Tiettävästi hänen taktiikkansa kokouksessa oli toisaalta lupaus noudattaa EPP:n arvoja ja toisaalta suora uhkaus: Jos Fideszin toiminta EPP:ssä pannaan jäihin, Fidesz ottaa ja jättää koko puolueryhmän. Nähtävästi kokouksessa Orbánia tukivat ainoastaan Forza Italia sekä Slovenian, Tsekin ja Romanian sisarpuolueet.

Vaalien alla Fidesz oli kuitenkin aivan pakko panna jäihin, mutta jotakin Orbánille on täytynyt luvata puolueen paluusta, kun hän ei lähtenytkään joukosta ovet paukkuen. Siis nahkapäätös väliaikaisesta pois sulkemisesta…

EU-myönteiset puolueet hankalassa raossa

Unkarin tapaus osoittaa, miten hankalassa välissä EU-myönteiset puolueet näissä vaaleissa ovat. Jos ne noudattavat tarkkaan omia moraalisia vaatimuksiaan ja heittävät ulos ryhmistään kaikki niitä rikkovat puolueet, uhkana on liian suurten EU-kriittisten puolueryhmien muodostuminen.

EPP:n päänsärkynä on, että Fideszin vanavedessä sen helmoista uhkaa lähteä pois muitakin Itä-Euroopan maiden sisarpuolueita ja liittyä puolalaisten perustamaan EU-kriittiseen ERC-ryhmään, johon kuuluvat toistaiseksi myös brittikonservatiivit. Juuri sitä tiettävästi vain odottaa Italian EU-vastainen Lega-puolue, joka olisi valmis jättämään Le Penin vieläkin pahamaineisemmat joukot liittyäkseen unkarilaisten ja puolalaisten porukkaan. Se merkitsisi pelättyä suurta äärioikeiston puolueryhmää EU-parlamentissa. Joten EPP:n valinta oli taktikointia pakon edessä vieläkin suuremman katastrofin välttämiseksi.

Samassa liemessä ovat myös sekä sosialistiryhmä että liberaaliryhmä. Nämä kaksi perinteistä EU-myönteistä ryhmää pitävät myös molemmat joukossaan porukkaa, joka ei välttämättä kestä tiukkaa moraalista tarkastelua.

Sosialistiryhmän taakkana on siihen kuuluva romanialainen puolue, ja liberaaliryhmällä puolestaan on kestämistä takkiaan kääntäneen Espanjan Ciudadanos-puolueen kanssa, joka on lähtenyt yhteistyöhön maansa äärioikeistolaisen Vox-puolueen kanssa.

Pakon edessä "tarkoitus pyhittää keinot". Siitä on nähtävästi tullut yksi kevään vaarallisten eurovaalien johtoajatuksia.