Helena, 73, päätti jäädä Espanjaan odottamaan pandemian loppua – ei harkitse lähtöä Suomeen: "En voi ajatella, että menisin tartuttamaan alaikäiset lapsenlapseni"

Aiemmin tällä viikolla Marbellassa asuva Karla kertoi perhe-elämästään neljän seinän sisällä: 

Espanja julisti maahan ulkonaliikkumiskiellon 14. maaliskuuta, mikä sai valtavan määrän turisteja liikkeelle. Suunta oli kaikilla sama: kotiin oli päästävä, ja mielellään nopeasti.

Helsinkiläinen Helena, 73, sen sijaan päätyi aivan toiseen ratkaisuun. 

– En halunnut tulla tartuttamaan läheisiäni Suomeen. Olisi liian suuri riskitekijä sekä itselleni että muille ihmisille lähteä tällaisesta paikasta liikkeelle, sillä koronavirus tarttuu todella herkästi. Tällaisessa tilanteessa pitää osata ajatella ja suojata myös muita, ei ainoastaan itseään, hän toteaa puhelimen päästä.

Sääntöjä pitää noudattaa

Helenan alkuperäisissä suunnitelmissa oli asua Espanjan Torreviejassa lokakuusta toukokuun loppuun, mutta näillä näkymin visiitti voi venähtää pidemmälle kesään.

Espanja on yksi Euroopan pahimmista koronaviruskärsijöistä yli 60 000 varmistetulla tartunnalla ja liki 5000 kuolemalla. 

– En usko, että tulisin myöhemminkään millään evakuointilennolla Suomeen. Meidän kaikkien tulisi kunnioittaa ja noudattaa niitä sääntöjä mitä annetaan, ettei virus pääse leviämään vielä laajemmalle. 

Piilokantaja voisi tartuttaa satoja

Helenan arki Espanjassa vierähtää tällä hetkellä sisätiloissa. Ulos saa poistua ainoastaan kauppaan, apteekkiin tai terveysasemalle, ja silloinkin vain lähimpään mahdolliseen.

Liian kauas kotitalostaan eksyneille jaetaan sakkoja reilulla kädellä.

– En oikeastaan pelkää koronaa, sillä täällä on tehty todella rajuja eristystoimia. Kaupassa asioidaan ainoastaan hanskat kädessä ja kassoille on jonotusviivat, joissa pitää odottaa, kunnes edellinen asiakas on hoitanut ostoksensa. Kauppoihin otetaan sisään ihmisiä vain sitä mukaa, kun sieltä on tullut joku ulos, hän kertoo.

Helenan mukaan Suomessa on myös ehkä väärä kuva siitä, ettei Espanjassa pääsisi ollenkaan terveydenhoitoon, jos tauti iskisi. Hän itse kokee tilanteen erilaisena ja olonsa turvallisena. 

– En haluaisi, että olisin mahdollisesti ollut piilokantaja ja tuonut viruksen mukanani Suomeen. Se tuntuisi luonteelleni sopimattomalta ajatukselta. Jo lentokentällä olisin ollut pienessä tilassa, istunut toisten kanssa lentokoneessa ja lentokenttäbussitkin ovat aivan täynnä. Olisin suuremmassa riskissä siellä kuin täällä. 

"Tämä on minun päätökseni"

Helenan mukaan alueen suomalaisista suurin osa on jo lähtenyt tai suunnittelee lähtevänsä takaisin koti-Suomeen. Tämä ei naista kuitenkaan hätkäytä.

– Ei minulla ole yksinäinen olo täällä. Ehkä minulla oli jo valmiiksi eri tilanne kuin muilla, kun olin suunnitellut olevani täällä pidemmän aikaa. Toiset ovat sitten ehkä olleet lyhyemmän aikaa ja päättäneet aikaistaa lähtöänsä, hän toteaa.

Helenan mukaan on toki harmillista, ettei tällä hetkellä ulkoilemaan pääse ollenkaan, mutta hän toivoisi myös Suomen seuraavan perästä ja tiukentavan toimiaan. 

– Jos eristetään, niin eristetään sitten kunnolla. En voi itsekään ajatella tätä niin, että minulla menisi hermot täällä sisällä ollessa. Kaikilla on sama tilanne ja meidän pitää kaikkien osallistua siihen, että saataisiin tämä loppumaan. 

Päätös jäädä Espanjaan on Helenan mielestä hänelle itsellensä ja lähipiirillensä paras mahdollinen ratkaisu. 

– En voi ajatella, että menisin esimerkiksi tartuttamaan alaikäiset lapsenlapseni. Tämä on minun päätökseni, hän toteaa.