Modernia elämää! - Suomalainen modernismi - näyttelyssä nähdään, kuinka rohkeat ja uteliaat modernistimme loivat kaunista arkea ja rakensivat samalla Suomen mainetta maailmalla.
Helsingin taidemuseo HAM:issa aukeaa huomenna viiden museon yhteistyönä tuotettu näyttely, joka esittelee taidetta Suomen itsenäisyyden ensimmäisiltä 50 vuodelta 1917–1968.
Uteliaisuus ja vahva halu kansainvälistyä yhdistää näyttelyyn valittuja 50 suomalaista tekijää ja heidän 300 teostaan.
– Uskon, että modernistimme menestyivät siksi, koska heidän asenteensa oli moderni. He olivat uteliaita ja hakeutuivat kansainvälisille areenoille eikä heiltä puuttunut energiaa eikä rohkeutta vaan heillä oli yksinkertaisesti halu tehdä ja luoda uutta, pohtii taidemuseon johtaja Maija Tanninen-Mattila HAM:ista.
Näyttelyssä on mukana muun muassa Alvar Aallon, Wäinö Aaltosen, Vuokko Nurmesniemen, Eliel Saarisen ja Tapio Wirkkalan töitä.
Menestyksen juuret Suomessa
Tanninen-Mattilan mielestä suomalaisten modernistien menestys syntyi myös sopivasta yhdistelmästä kansainvälisyyttä ja kotimaisuutta.
– Minä uskon, että siinä on ollut vankat juuret kotimaassa. Mutta kotimaisuuden dialogi kansainvälisen modernismin tyylisuunnan ja modernismin virtauksen kanssa, siitä on syntynyt jotain hyvin erityistä, pohtii Tanninen-Mattila.
Wow-arkkitehtuuria ja pilvenpiirtäjiä
Tanninen-Mattila on erityisen vaikuttunut Eliel Saarisen suunnittelemasta pilvenpiirtäjästä.
– Wow-vaikutuksen tekee näyttelyn avaus, joka on Eliel Saarisen huikea suunnitelma Chicago Tribune Tower -rakennukseen. Se on ollut todella yllättävä löytö näistä kokoelmista – hän suunnitteli pilvenpiirtäjän, vaikka ei ollut sellaista koskaan eläissään nähnyt, ihmettelee Tanninen Mattila.
HAM on tuottanut näyttelyn yhteistyössä Alvar Aalto -museon, Arkkitehtuurimuseon, Designmuseon ja Suomen valokuvataiteen museon kanssa. Näyttely on avoinna heinäkuun loppuun.
Näyttelyn arkkitehtuurista vastaa kansainvälisesti menestynyt näyttelyarkkitehti Marcel Schmalgemeijer, joka kokosi teokset kokonaisuuksiksi kertomaan suurempaa tarinaa.
– Näyttelyssä nähdään, missä Suomi oli hyvä silloin. Osasitte tehdä puusta propelleja ja suksia, joten osasitte tehdä niiden lisäksi tuoleja. Kyse oli siis osin myös teknologiasta.
– Taide ja esineet ovat kaikki suhteessa toisiinsa. Se on se iso tarina, minkä halusin kertoa, sanoo suomalaisesta modernismista vaikuttunut Schmalgemeijer.