Mainos
Mainos

Alvar Aalto oli aikaansa edellä monin tavoin – menestyksen taustalla myös valloittava luonne

Alvar Aalto suunnitteli ennennäkemättömiä alueita, rakennuksia ja esineitä. Pian vuosisadan kestäneen suosion takasi miehen ulospäinsuuntautunut luonne.

Arkkitehti, muotoilija ja akateemikko Alvar Aalto on mies vertaansa vailla. Hän onnistui luomaan rakennuksia ja design-klassikoita, jotka kiinnostavat suurta yleisöä yhä.

Hän oli edellä aikaansa monin tavoin. Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh tietää tarkalleen, mistä Aallon töistä ajattomuus erityisesti huokuu.

– Se näkyy monissa asioissa, suuressa mittakaavassa aluesuunnittelussa. Rakennuksissaan hän käytti innovatiivisia pohjaratkaisuja. Pienemmässä mittakaavassa kuuluisin esimerkki on koivupuun taivutusmenetelmä, joka on edelleen Artekin tuotannon selkäranka. Menetelmä sai patentin vuonna 1932, Lindh kertoo.

Keksintö mahdollisti sen, että eri huonekaluista voitiin tehdä lukemattomia erilaisia variaatioita, jotka kuitenkin aina tunnistaa Aalloksi.

– Tätä muut suunnittelijat kadehtivat. Valmistus jatkuu edelleen ja kauppa käy.

Yksi kiinnostavimmista Aallon töistä on Sunilan sellutehdasta ympäröivä asuinalue, jonka Aalto suunnitteli 1930-luvulla tehtaan virkailijoille.

– Rakennukset sijoitettiin maastokäyrien mukaan viuhkamaisesti eikä mäntyjä kaadettu. Alueella on terassitaloja metsämäisessä rinteessä, kerros- ja rivitaloja, jotka avutuvat merelle päin. Samanlaista kaavoitusperiaatetta nähtiin seuraavaksi vasta toisen maailman sodan jälkeen. On jännittävää, että nimenomaan Suomessa oltiin näin terävästi kaavoituksen kärjessä.

Standardivuokratalo, Aalto
​​​​​​​Turun Standardivuokratalo. Kuva: Alvar Aalto -säätiö.

Arkkitehti Aallon edistyksellisistä töistä Lindh nostaa esille Turun Standardivuokratalon, johon rakennettiin kantavat väliseinät vain asuntojen väliin.

– Rakennustekniikka mahdollisti asuntojen muunneltavuuden. Huoneita oli yhdestä neljään ja ne saatettiin sommitella vapaasti perheen tarpeiden mukaan.

Miksi juuri Aalto?

Aallon design on suomalaisen muotoilun ydin. Suomalaiset rakastavat sitä ehdoitta ja sitä tullaan katsomaan maailmalta. Miten ihmeessä Aalto saavutti niin valtavan suosion, joka jatkuu vain.

– Syitä suosioon löytyy myös Aallon persoonasta. Hän oli 1920-1930-luvun Suomessa aivan poikkeuksellisen kansainvälisesti verkostoitunut mies. Hän oli jo nuorena hyvin kosmopoliitti. Hän suunnitteli 1920-luvulla samana vuonna niin Jyväskylän työväentalon kuin Seinäjoen suojeluskuntatalonkin. Hänellä oli 1930-luvulla hyvät suhteet yhtäaikaisesti niin Neuvostoliittoon, natsi-Saksaan kuin Yhdysvaltoihinkin. Hän ylitti rajoja viehätysvoimallaan ja tuli kaikkien kanssa toimeen.

Hyvät suhteet toivat jatkuvasti töitä. Hän solmi helposti uusia tuttavuuksia ja ystävystyi syvästikin eri alojen ihmisten kanssa. Hän myös koki, että ystävät olivat tärkeämpiä kuin työ.

– Työtä tuli siinä sivussa, kun hän meni aina sosiaalinen kylki edellä joka paikkaan, Lindh kuvailee.

Ainon merkitys

Jokaisen menestyvän miehen takana on nainen, sanottiin joskus. Aallon kohdalla se piti paikkansa. Aino Aallolla on kuitenkin suurempi merkitys Aallon designin menestykseen kuin ehkä yleisesti tiedetäänkään.

Alvar ja Aino olivat tasavertainen ja varsin tuottelias suunnittelijapari. Vaatimaton Aino oli kuitenkin itsekin mukana luomassa Alvar Aallon brändiä, jossa hän itse pysytteli taka-alalla. Lindhin mukaan hän saattoi allekirjoittaa oman piirroksensa Alvar Aaltona.

– He olivat tasavertainen yrittäjäkollektiivi, mutta suunnittelijoina erilaisia. Heillä oli erilaiset kiinnostuksen kohteet. Ainolta puuttui Alvarin lennokkuus ja vapaa viiva. Savoy-maljakko on tyypillistä Alvaria, prässätystä lasista valmistetut Aino-juomalasit taas Ainoa.

Aino etsi kaikessa käytännöllisyydessään niin ikään edellä aikaansa. Hän muun muassa suunnitteli Artekille maailman ensimmäisen sarjavalmisteisen lasten huonekalukokonaisuuden.

Ainolla oli myös sormensa pelissä legendaarisen suomalaiskeksinnön, astiankuivauskaapin synnyssä.

– Sen varsinainen keksijä on Maiju Gebhard, mutta Aino piirsi sen todellisuuteen.

Alvar Aallon kädenjälki näkyy myös Kymijoen rannalla sijaitsevassa Ankkapurhan kulttuuripuistossa, joka on yksi Asuntomessut Kouvolassa 2019 -tapahtuman oheiskohteista. Lue lisää tulevista messuista täältä.

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.