Hedelmöityshoidoilla voidaan hallita väestön määrää

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan uudenlaiset lisääntymistekniikat vaikuttavat yhteisöihin myös sosiaalisesti ja kulttuurisesti.

Hedelmöityshoidoilla voidaan hallita väestön määrää vähenevän väestönkasvun Suomessa. Vuosittain meillä syntyvistä lapsista noin viisi prosenttia on saanut alkunsa erilaisilla lapsettomuushoidoilla.

-Uudet lisääntymistekniikat mahdollistavat uudenlaisia lapsen saamisen tapoja. Lisäksi ne vaikuttavat yhteisöihin biologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti nyt ja tulevaisuudessa. Siksi niiden merkitysten ja seurausten sosiologinen tutkimus on tärkeää, sanoo valtiotieteiden maisteri Maili Malin.

Hänen sosiologian väitöskirjansa Biovalta, toiseus ja naisten toimijuus hedelmöityshoidossa tarkastetaan tänään Helsingin yliopistossa. Väitöskirjassa analysoidaan, millä seurauksilla lääketieteen avusteisista lisääntymismenetelmistä on tullut ensisijaisia lapsettomuuden hallinnan teknologioita.

Hedelmöityshoidoissa lääkäreillä on valtaa ja vastuuta kontrolloida, ketkä voivat yrittää lapsen saamista hoitojen avulla. Siksi väitöskirjassa selvitetään, miten lääkärit puhuvat ja kirjoittavat naispotilaistaan, lapsista, heikentyneestä hedelmällisyydestä ja sen hoitoteknologiasta.

- Hoitokäytännöissä tulevat esiin äitiyteen liittyvät kulttuuriset reunaehdot. Merkittäväksi äitikandidaatin valintakriteeriksi osoittautui lääkärien mukaan äidin psyykkinen ja fyysinen terveys, joita pidetään myös syntyvän lapsen elinvoiman edellytyksinä, Malin sanoo.

Väitöskirjan mukaan ensisijainen vaihtoehto on geneettisesti oma lapsi. Seuraavaksi suosituimmat ovat geneettisesti suomalainen lapsi luovutetuilla suomalaisilla sukusoluilla tai alkioilla, sukulaisnaisen käyttäminen sijaissynnyttäjänä ja viimeisin vaihtoehto on ulkomaalaista syntyperää oleva adoptiolapsi.

Malin on tutkinut lisääntymismenetelmien tuloa Suomeen ja 1990-luvun alun hoitokäytäntöjä klinikkakyselyin, lääkärihaastattelujen ja artikkelien perusteella. Lapsettomuutta kokeneiden naisten hoito- ja lapsettomuuden kokemuksia väittelijä selvitti kyselytutkimuksella sekä analysoimalla netin keskustelupalstan viestien sisältöjä.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat