Hedelmöityshoitojen määrä on pysynyt suhteellisen tasaisena, mutta luovutetuilla sukusoluilla tehtyjen hedelmöityshoitojen määrä on kasvanut.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gissler kertoo, että luovutettujen sukusolujen käytön kasvu viittaa yhä vaikeampaan hedelmättömyyteen. Osaltaan hedelmättömyysongelmien vaikeutuminen liittyy hänen mukaansa suurempaan trendiin, jossa lapsen hankkimista lykätään yhä myöhemmäksi.
– Lähtökohta on, että hedelmättömyyttä hoidetaan omilla sukusoluilla. Vaikeissa tilanteissa hyödynnetään luovutettuja sukusoluja, hän kertoo.
Sperman luovuttajien saaminen on kuitenkin tuottanut ongelmia, ja kotimaista vajetta täydennetään tuomalla spermaa Tanskasta.
Vaikeasta hedelmättömyydestä kärsivien lisäksi parisuhteessa olemattomien naisten sekä naisparien hoidot tehdään usein luovutetuilla sukusoluilla. Hoitojen määrästä ei ole tietoa, mutta syntymärekisterin perusteella syntyneitä lapsia on ollut noin 50–60 vuodessa määrän kasvaessa.
Hoidot parantuneet, mutta syntyneiden määrä ei kasva
Huolimatta yhä kehittyneemmistä hoitokeinoista, ei hoitojen seurauksena syntyvien lasten määrä ole tilastojen valossa kasvanut. Toissa vuonna hoitojen seurauksena alkunsa saaneita lapsia syntyi noin 2400 kappaletta. Yllättäen Gissler kertoo, että tasaisena pysyneet luvut kertovat hoitojen paranemisesta. Hoidot tuottavat näet nykyään aiempaa vähemmän monikkoraskauksia.
– Vielä 1990-luvun hedelmöityshoidon raskauksista kolmannes oli kaksosia tai kolmosia, nykyään niitä on vain kuusi prosenttia, hän kertoo.
Monikkoraskauksien harveneminen on paitsi helpottanut perhesuunnittelua, myös vähentänyt raskaudenaikaisten komplikaatioiden ja keskenmenojen riskiä.