Lapsettomuuden hoidossa käytettävät koeputkihedelmöitykset saattavat monissa tilanteissa syrjäyttää kokonaan kevyempänä hoitomuotona pidettävät inseminaatiohoidot. Näin arvioivat STT:n haastattelemat asiantuntijat.
Syynä on, että hoitoon hakeudutaan yhä iäkkäämpänä, jolloin inseminaatiot ovat usein tuloksettomia.
STT haastatteli useita hedelmöityshoitoihin perehtyneitä asiantuntijoita. Heistä osa oli jopa sitä mieltä, että inseminaatioista voitaisiin joissain tilanteissa luopua kokonaan.
– Inseminaatiohoitojen tulokset eivät ole kehuttavia. Noin 90 prosenttia inseminaatioista johtaa pettymykseen, sanoo Dextra Lapsettomuusklinikan lääketieteellinen johtaja Eero Varila.
Koeputkihoitojen määrä on ollut hienoisessa kasvussa. Vastaavasti inseminaatioiden osuus on vähenemään päin.
– Inseminaatioiden tarve on vähenevä, mutta kokonaan se ei tule poistumaan. Lahjoitettujen siittiöiden tarve inseminaatioihin hiljalleen kasvaa, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Tarja Olkinuora Mehiläinen Fecilitaksesta.
Asiantuntijat korostavat, että tietyissä tilanteissa inseminaatioilla voi saada hyviä tuloksia.
Lapsi noin joka viidennestä koeputkihoidosta
Hedelmöityshoitoja aloitetaan Suomessa vuosittain noin 14 000. Niistä vajaat 10 000 on koeputkihoitoja ja niihin liittyviä pakastetun alkion siirtoja, joissa nimenomaan yli 35-vuotiaiden osuus on 2000-luvulla kasvanut, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastoista.