Terveydenhuollon julkiselle sektorille on ilmoittautunut tänä vuonna ennätyksellinen määrä munasolujen ja siittiöiden luovuttajia, kertoo Tampereen yliopistollisen sairaalan hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikan osastonylilääkäri Katja Ahinko.
Julkisella sektorilla lopetettiin sukusolujen luovutushoidot vuonna 2016, mutta ne aloitettiin uudestaan viime vuoden lopulla. Ennen vuotta 2016 julkisella puolella tehtiin vuosittain vain muutama prosentti kaikista Suomessa sukusoluilla toteutetuista lapsettomuushoidoista.
– Tänä vuonna sukusolujen luovutusten kokonaismäärä ja niillä toteutettavat lapsettomuushoidot tulevat lisääntymään, Ahinko sanoo.
Julkiselle puolelle on ilmaantunut erityisen paljon munasolujen luovuttajia. Ahingon mukaan siittiöiden luovuttajia on vähemmän, vaikka heistä on suurempi pula.
Myös itselliset naiset ja naisparit pääsivät hiljattain julkisen sektorin lapsettomuushoitojen piiriin, minkä vuoksi siittiöitä tarvitaan hoidoissa enemmän kuin munasoluja.
Ahingon mukaan moni tuore sukusolujen luovuttaja on odottanut nimenomaan julkisen puolen luovutushoitojen alkamista ennen luovuttajaksi ryhtymistä.
– Sukusoluja halutaan antaa hoitoihin, joihin kaikilla suomalaisilla on tasapuolinen mahdollisuus. Läheskään kaikilla ei ole varaa mennä yksityiselle puolelle.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan viime vuonna munasoluja luovutti 239 ja siittiöitä 139 suomalaista. Luovuttajien määrät pysyivät melko tasaisina viime vuoteen asti.
Siittiöitä hankitaan myös Tanskasta
Vuonna 2007 Suomessa tuli voimaan hedelmöityshoitolaki, joka määräsi, että sukusoluhoitojen seurauksena syntyneellä lapsella on 18 vuotta täytettyään oikeus saada selville luovuttajan henkilöllisyys. Ahingon mukaan tämän jälkeen luovuttajien määrä notkahti nopeasti, mutta muutamassa vuodessa tilanne palautui ennalleen.