Harvinaisuus: Suomalaisnuorukaisella on 15 000 sotakuvan kokoelma

Virallisten sotakuvien suomisotilas on siis toiminnan mies. Virallisia kuvia myös lavastettiin, joskin Kleemolan mukaan "kökösti". Lavastetuissa kuvissa lähennyttiin helposti jo rambomaista toimintasankaria.

– Saattoi olla esimerkiksi kuva, jossa suomalainen sotilas seisoo korsun ovella ja on ampuvinaan korsuun. Kuvatekstissä lukee, että suomalainen ampuu korsun ovella sisällä olevia vihollisia. Oikeassa elämässä hän ei olisi seissyt ovella, tai ei ainakaan kauan, Kleemola kertoo.

Lavastaminen sotakuvien ollessa kyseessä on Kleemolan mukaan ymmärrettävää propagandaa

Rintamamiesten kuvissa suosituin aihe on sotakavereiden kuvaus.

– Se oli tärkeää, koska ikinä ei voinut tietää, kuka kaatuu. Joihinkin kuviin henkilön päälle onkin voitu piirtää musta risti merkkinä siitä, että hänet on menetetty.

Omia kaatuneita ei kuvattu

Neuvostosymbolit aitan seinällä ovat tyypillinen esimerkki kujeellisesta rintamahuumorista.

Kuvissa näkyi myös rennompaa oleskelua kuten saunomista tai pientä hassuttelua.

– Leninin patsaalle saatettiin panna lakki päähän, ja kuvatekstissä lukee, että isolle herralle lakki, ettei päätä palella. Sitten voitiin kuvata Stalinin tai Leninin kuvaa kaltereiden takana, ikään kuin he olisivat vankilassa.

Yksi aihe on sellainen jota ei kuvattu: omat kaatuneet.

– Olen käynyt läpi kaikki viralliset sotakuvat puolustusvoimien kuvakeskuksessa sekä oman arkistoni. Olen löytänyt niistä vain häviävän pienen määrän kuvia, joissa on kuvattu oma kaatunut.

Sotilaiden kuvat usein luvatta otettuja

Kleemola kertoo, että jatko- ja talvisodista on otettu virrallisen sotakuvauksen toimesta noin 150 000 kuvaa. Virallinen sotakuvaus suoritettiin ylimmän johdon vaatimuksesta ja näkökulmasta, kun taas sotilaiden kuvat olivat usein spontaaneja otoksia.

– Rintamalla kuvaaminen oli luvanvaraista. Sotilaita oli jatkosodassa noin puoli miljoonaa, mutta kuvauslupia haettiin vain noin 700. Se kertoo, että kuvia otettiin paljon ilman lupaa, mikä on erittäin hyvä asia näin historiantutkijan näkökulmasta, Kleemola huomauttaa.

Hän lisää, että Saksaan verrattuna suomalaisten sotakuvien arkisto on mittavampi ja monipuolisempi, koska suomalaisten kuvia ei ole tuhoutunut sodassa yhtä paljon kuin saksalaisten. Toiseksi saksalaisten propagandakoneisto valvoi paljon tiukemmin paitsi virallista myös rintamamiesten kuvaamista.

Rivimiehen kokemus kiinnostaa nyt historoitsijoita

Myös tavallinen korpisoturi pääsi joskus jalustalle. Stalinin patsaat olivat tyypillisiä rintamahuumorin kohteita.

Kleemola on tuore valtiotieteiden maisteri, ja hän on aloittanut myös väitöskirjan teon sotakuvista.

– Tähän mennessä historiantutkimus on keskittynyt selvittämään tarkkaan kirjallisia lähteitä ja kuvat ovat jääneet lapsipuolen asemaan. Nykysuunta historiantutkimuksessa liikkuu alhaalta ylöspäin. Sotahistoriassa on alettu kiinnostua, miten rivimies on kokenut sodan.

Kleemola itse on saanut kuvakokoelmiensa kautta varsin realistisen kuvan sodasta.

– Minulta on kysytty, ihannoinko sotaa. Olen aina vastannut, että viimeistään keräilyvaiheessa sodan ihailu katoaa, kun näkee niistä sodan julmuuden ja irrationaalisuuden. Sota on kauhea asia.

Studio55.fi/Piritta Palokangas

Nämä sotakuvat pysyivät piilossa vuosikymmeniä – ei herkille!

Isoisän kätköistä löytyi sotapäiväkirja – Suomen salainen sissioperaatio paljastui

Vaiettu salaisuus: Suomalaiset sotilaat koukuttuivat huumeisiin

Suomalaismies omistaa 20 panssarivaunua: Tämä vaatii rutkasti rahaa ja matkoja ulkomaille

Kotona korsu, lottakanttiini ja juoksuhauta — Kalervo rakensi oman sotamuseon

Tiesitkö? Näin Säkkijärven polkka auttoi suomalaisia sodassa

Sotamuseon omistaja: Näin pidän yllä sota-ajan muistoa

Näin homoseksuaalisuus nousi Suomessa esiin rintamalla