Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antoi tänään kunnille ohjeistuksen 5–11-vuotiaiden riskiryhmäläisten ja vakavasti immunnipuutteisten koronarokotusten käynnistämisestä.
THL:n ylikääkäri Hanna Nohynek kertoo MTV Uutisille, että maailmalta saatujen tietojen ja kokemusta perusteella kyseisen ikäryhmän riskiryhmäläisillä lapsilla voi esiintyä vakavaa koronatautiakin.
– Täytyy muistaa, että vakavan koronataudin riski lapsilla on ylipäätään hyvin harvinainen, mutta näillä riskiryhmillä on havaittu vakavampiakin tautimuotoja, Nohynek kertoo.
Ylilääkärin mukaan kunnissa 5–11-vuotiaiden riskiryhmäläisten rokotukset käynnistyvät eri aikoihin, riippuen kuntien tilanteesta.
– Kunnat ovat hyvin eri tilanteessa lasten rokotusten kanssa. On sellaisiakin, jotka sanovat pystyvänsä aloittamaan jo viikonloppuna. Heti kun kunnat saavat tilaamamme rokotteet, he pystyvät niitä antamaan.
Lue tausta: THL laati listan 5–11-vuotiaista rokotettavista lapsista – yleisimmät haittavaikutukset samoja kuin yli 12-vuotiailla: Oulussa rokotteet ovat jo valmiina
Hanna Nohynek toivoo, että vanhemmat keskustelevat lasten kanssa rokottamisesta ja päätös tehdään yhdessä. Pieniä lapsia rokotettaessa vanhemman rooli on suurempi kuin 12-vuotiailla ja sitä vanhemmilla, ylilääkäri muistuttaa.
Omikron valtaa alaa
Hanna Nohynekin arvion mukaan lasten rokotusten laajentamisella ei ole suuressa kuvassa ratkaisevaa roolia, vaikka omikron leviää vauhdilla.
– Omikron leviää hyvin nopeasti. Britanniasta saatujen tietojen mukaan määrät kaksinkertaistuvat noin 23 päivässä. Kun katsotaan, kuka infektiota levittää lähipiiriinsä, ne ovat nuoria ja aikuisia, joilla on paljon kontakteja.
Ylilääkäri kertoo, että tällä hetkellä kolmansia rokoteannoksia jaetaan noin 130 000 annoksen viikkotahtia. Omikronin vieläkin laajempi leviäminen on Suomessa vain ajan kysymys.
– Rokotusten näkökulmasta on tärkeintä saada kolmansia annoksia niille, jotka ovat suurimmassa vakavan taudin riskissä eli vanhukset ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat.
Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä keskustelee koronarokoteannosten välien lyhentämisestä torstain kokouksessaan. Hanna Nohynekin mukaan ryhmä joutuu punnitsemaan esimerkiksi kolmannen rokotteen annosvälin lyhentämisen hyötyjä ja haittoja.
– Ison-Britannian tietojen valossa kolmas annos pystyy ehkäisemään tartuntaa ja lievää tautia paremmin kuin kaksi, mutta kysymys on, kauanko suoja kestää, jos toisen ja kolmannen annoksen välinen aika on lyhyt.
– Kolmannen annoksen pitkäaikainen suojateho voi jäädä lyhyemmäksi ja nämä ovat asioita, joita joudutaan punnitsemaan.
Onko koronapilleristä apua?
Lääkejätti Pfizerin kehittämä koronalääke on todettu tehokkaaksi vakavaa tautimuotoa vastaan. Hanna Nohynekin mukaan koronalääkkeistä voi olla apua esimerkiksi täysin rokottamattomille ja hauraille ihmisille, joilla kolmaskaan annos ei tarjoa tarpeeksi suojaa.
Lue tausta: Pfizer kertoo kehittäneensä tehokkaan lääkkeen koronan vakavaa tautimuotoa vastaan
Lääke on hyvä lisä, jos rokotesuoja jää liian alhaiseksi tai on kokonaan rokottamaton ja jonkin perustaudin takia on odotettavissa vakaava tauti.
Koronalääke täytyy kuitenkin antaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tartuntaa, jotta se tehoaa. Tämä on Hanna Nohynekin mukaan lääkkeen toimivuuden kannalta kynnyskysymys.