Hälyttävä tulos rannoilta: Turistit ja rannankäyttäjät roskaavat vesiä – kaupunkirannoilla vähemmän muovia

1:55

Muovien määrää ja kulkeutumista Suomen vesialueille on tutkittu monella eri menetelmällä: laskemalla rantojen roskia, sukeltamalla ja keräämällä haavilla näytteitä merenrannalta tai pohjasedimentistä.

Rantaroskaseurantaa on tehty useilla eri tutkimusrannoilla. Tulosten mukaan luonnontilaisten rantojen roskista jopa 85 prosenttia on muovia.

Yllättäen muoviroskan suhteellinen osuus on hieman pienempi kaupunkirannoilla. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että kevyt muovi kelluu pitkiäkin matkoja. Sen sijaan painavampi roska uppoaa. Siksi luonnontilaisemmilla rannoilla on enemmän kelluvaa muoviroskaa.

Huomattava osuus rantojen roskista on peräisin turisteilta ja rannankäyttäjiltä. Muita rantaroskien lähteitä tai reittejä ovat vene- ja laivaliikenne, kaupunkien valumavedet eli joet ja hulevedet, rakentaminen, kalastus ja laiton jätteen dumppaaminen.

Rannikkovesien roskien määrää tutkittiin sukeltamalla vuonna 2016. Kaikesta havaitusta roskasta 28 prosenttia oli muovia. Seuraavaksi eniten löytyi metallia (17%) ja puuta (14%). Tutkimuksen mukaan retkeily ja vapaa-ajan vietto luontokohteissa voi tuottaa suuriakin määriä roskaa, joka päätyy tuulen, sateen tai eläinten kuljettamina mereen tai merenpohjaan.

Mikromuovin alkuperää vaikeampi selvittää

Mikroroskien määrää alettiin tutkia vuonna 2012. Näytteitä on otettu pääasiassa pintahaavilla. Tulosten perusteella avomerialueilla pinnalla olevan yli 0,3 millimetrin kokoisen mikroroskan määrä on alle 10 roskahiukkasta kuutiometriä kohden. Sen sijaan pienempää roskaa voi olla huomattavasti enemmän, mutta sitä ei ole vielä tutkittu.

Suomenlahdella on selvitetty myös eri mikroroskatyyppien osuutta. Eniten näytteissä on ollut orgaanisia tai synteettisiä kuituja.

Mikromuovien lähteiden selvittäminen on vaikeaa, koska suurin osa mikromuovista on murentunut isommista kappaleista. Lähteitä ovat esimerkiksi rakentaminen, liikenne, kosmetiikka, vaatteet, hulevedet ja jätevedenpuhdistamot.

Helcom eli Itämeren suojelukomissio on kerännyt tietoa kaikista Itämeren valtioista. Suurin osa rantojen roskista on muovia. Keskimäärin tutkimusrannoilla oli 95,5 muoviroskaa 100 metrin alueella. Eniten muovia ja muita roskia löytyi Suomen rannoilta.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja