Merien muovijäteongelma paisuu. Viiden suuren jätepyörteen lisäksi monille rannikkoalueille on syntynyt isoja jätelauttoja. Sen lisäksi, että merieläimet syövät muovia tai takertuvat siihen, muovi kerää itseensä erilaisia haitta-aineita. Tehokkaita ratkaisuja merien muoviongelman ratkaisemiseen ei vielä ole löydetty.
Lokakuussa Hondurasin edustalla Karibianmerellä havaittiin suuri kelluva jätelautta, joka koostuu pääasiassa muoviroskasta. Tällaisten lauttojen lisäksi maailman merillä on viisi suurta jätepyörrettä, joihin muoviroska kertyy. Kaksi pyörrettä on Tyynellämerellä, kaksi Atlantilla ja yksi Intian valtamerellä. Arvioiden mukaan meriin kulkeutuu vuosittain ainakin kahdeksan miljoonaa tonnia muovijätettä.
– Jätepyörteet syntyvät suurten merivirtojen vaikutuksesta eli merivirrat keräävät hirvittävän laajalta alueelta tällaista kelluvaa roskaa ja sitten ne kelluvat roskat kertyvät näille alueille. Meillä ei oikeastaan enää ole sellaisia merialueita, missä roskaa ei olisi. Muovia opn sekoittuneena vesimassaan, sitä löytyy merenpohjasta, sitä ajautuu rannoille. Valitettavasti sitä löytyy myös merieliöistä, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Päivi Fjäder toteaa.
Muovijäte kuljettaa vieraslajeja ja taudinaiheuttajia
Muovijäte aiheuttaa merissä paljon ongelmia. Merieliöt voivat takertua muoviroskiin ja syödä niitä. Muovi kerää itseensä erilaisia haitta-aineita kuten PCB: tä ja DDT- yhdisteitä, joiden kaikkia vaikutuksia ei tunneta.
– On myös havaittu, että muovipartikkelit kuljettavat tämmöisiä vieraslajeja hyvinkin pitkiä matkoja eri maantieteellisiltä alueilta toisille. On myös viitteitä siitä, että erilaiset taudinaiheuttajat saattavat liikkua muovipartikkelien mukana, Fjäder kertoo.
Laitteita isompien muoviroskien poistamiseen merestä on jo koekäytössä, mutta nekään eivät tehoa mikromuoviin. Mikromuovi on peräisin muun muassa autojen renkaista, kosmetiikasta ja keinokuituvaatteista.
– Jos mietitään mikroroskaa, joka on alle viiden millin mittaista pientä muhjua, niin oikeastaan nykyteknologialla sen poistaminen meriympäristöstä on käytännössä mahdotonta, huokaisee Fjäder.
Merissä pian enemmän muovia kuin kalaa
Maailmassa tuotetaan vuodessa yli 90 miljardia kiloa muovia eikä muovin käytössä toistaiseksi näy hiipumisen merkkejä. Jos nykytahti jatkuu, merissämme on vuonna 2050 enemmän muovia kuin kalaa, ennustaa Ellen MacArthur -säätiö raportissaan.
Jokainen kuluttaja voi omilla valinnoillaan vaikuttaa merten muoviongelmaan.
– Mitä vähemmän muovia kulutetaan, sitä vähemmän muovijätettä syntyy. Kannattaisi suunnata valintoja pitkäikäisiin tuotteisiin ja tuotteisiin, joita voidaan kierrättää tai uusiokäyttää. Voisimme myös välttää kertakäyttötuotteiden tai yksittäispakattujen tuotteiden käyttöä. Ympäristömerkityt tuotteet ovat sellaisia, etteivät ne sisällä lainkaan mikromuoveja. Kaikkien olisi syytä huolehtia siitä, että jäte menee asianmukaiseen käsittelyyn eikä päädy ympäristöön, maaperään tai vesistöön, ohjeistaa Päivi Fjäder.