Suomen järvivesissä saattaa piillä riski, josta ei ole ennen juuri tiedetty – mikromuovit. Tutkijat ovat löytäneet Kallavedellä otetuista näytteistä odotettua enemmän mikromuoveja eli pieneksi jauhautunutta muoviroskaa.
Mikroroskan ympäristö- ja terveysvaikutuksista tiedetään toistaiseksi vähän. Avoinna on esimerkiksi se, päätyykö sitä järvien ravintoketjuun, kuten merissä tapahtuu.
Ympäristöministeriö ja tutkijat laativat viime vuoden lopulla ensimmäiset suositukset, joissa tavoitteena on vähentää muovin päätymistä vesistöihin.
Sisävesien roskaantumiseen on havahduttu vasta äskettäin. Huomiota ovat saaneet lähes yksinomaan meret, kuten Tyynenmeren valtaisa jätepyörre. Mutta miksi järviä pitäisi tutkia erikseen?
– Niiden ekosysteemit ovat hyvin erilaisia kuin merten. Sisävesialtaat ovat myös paljon pienempiä ja voivat saastua nopeastikin, jos päästöjä ei jotenkin rajoiteta, valottaa tutkija Samuel Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta.
Kuopion edustalla Kallavedellä otetut näytteet tuovat ensimmäisiä tietoja ongelmasta. Tutkijat yllättyivät tuloksista, sillä seitsemästä kohteesta otetuissa näytteissä oli tuhansia muovihippusia.
– Tosin partikkeleiden määrät ja laadut riippuvat keräyspaikasta. Hulevesiputken päässä tulos on erilainen kuin jätevesiputken edustalla tai uimarannalla. Venesatamista löytyi paljon maalihiukkasia.
Muovia tulee monista lähteistä
Mistä mikromuoveja järviin joutuu? Tärkeimpiin lähteisiin ja kulkureitteihin kuuluvat jätevesi- ja kierrätyslaitosten sekä teollisuuden päästöt, hulevedet, liikenne ja roskaaminen.