Merenrannoilta niin Suomesta kuin muualtakin maailmasta on löydetty suuria määriä pieniä muovipellettejä. Suomen ympäristökeskuksen tutkijat yrittävät nyt selvittää, mistä Suomen rannoille ajautuvat muovipelletit ovat peräisin ja miten paljon niitä on. Pelleteistä on haittaa merieliöille, jotka syövät niitä. Pellettejä on maailmalla löydetty myös lintujen ja kalojen vatsoista.
Porvoossa merenrannalla kiemurteleva polku kiinnostaa meriroskatutkijoita. Tarkemmin katsottuna polulla ja sen ympäristössä on valtava määrä pikkuriikkisiä muovipellettejä.
– Muovipelletit, puhutaan myös granulaateista, ovat muovituotteiden raaka-aineita eli niistä tehdään miljoonia erilaisia muovituotteita käyttöön, kertoo tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta.
Muovipelletit voivat karata kuljetuksen aikana
Sitä ei tiedetä, miten muovipelletit ovat päätyneet rantapolulle. Tutkijat yrittävät nyt selvittää porvoolaisen rannan ja monien muiden rantojen muovipellettien alkuperän.
– Todennäköisimmin ne tulevat meren mukana. Meri kuljettaa, muovi on kevyttä ja se kelluu pintakalvossa. Merivirrat ja tuulet kuljettavat niitä kauaskin päästölähteestä, selittää Lehtiniemi.
Muovipelletit voivat olla peräisin muovituotteita valmistavista laitoksista tai todennäköisemmin ne ovat karanneet kuljetuksen aikana.
– Potentiaalinen päästölähde on kaikki, mikä liittyy muovin tuotantoon ja kuljetusketjuun ja myös laitokset, jotka tekevät muovituotteita. Päästö voi syntyä missä tahansa vaiheessa, luultavimmin kuitenkin kuljetuksissa. Joku suursäkki, missä muovipellettejä kuljetetaan, hajoaa ja muovia päätyy hulevesiviemäreihin tai suoraan vesistöön ja sieltä se jatkaa kulkeutumistaan kauemmas, kuvailee Lehtiniemi.
Rantojen muovirakeet ovat maailmanlaajuinen ongelma
Suomessa pellettejä on havaittu Porvoon lisäksi muun muassa Suomenlinnassa, Turussa ja Hangossa. Ongelma on maailmanlaajuinen ja monilta rannoilta on löydetty paljon muovipellettejä.
– Esimerkiksi Biskajanlahdelta, Espanjasta ja Ranskasta ja myös Britteinsaarten rannoilta löytyy suuria määriä pellettejä, tietää Lehtiniemi.
Muovirakeet päätyvät myös kalojen ja lintujen vatsaan
Muovirakeet aiheuttavat ongelmia merieliöille, jotka syövät niitä, koska luulevat niitä ruuaksi.
– Eliöt voivat ajatella, että se on ruokaa, ja se päätyy niiden ruuansulatuskanavaan. Kaikki ei tule läpi vaan jää sinne. Muovin lisäaineet ja haitta-aineet voivat liueta kudoksiin ja aiheuttavat ongelmia. Jos syö hirveän määrän pellettejä, saa täyteisyyden tunteen eikä syö ollenkaan mitään energiapitoista ruokaa. Vaikutuksia on monenlaisia, mutta lähinnä ne tulevat syömisen kautta, selittää Lehtiniemi.
Muovirakeita on löytynyt maailmalla myös merilintujen ja kalojen vatsoista. Ainakin teoriassa ne voivat päätyä myös ihmisiin.
– Jos syö kalan suolineen. Muovirakeet ovat niin isoja, etteivät ne siirry suolesta kalan kudoksiin. Kokonaisina syötävissä pikkukaloista muovi voisi päätyä myös ihmiseen, pohtii Lehtiniemi.
Tutkijat toivovat kansalaishavaintoja
Tutkijat toivovat nyt kansalaisilta apua, jotta saataisiin selville, kuinka paljon ja missä muovipellettejä on Suomen rannoilla.
– Toivotaan, että kansalaiset lähtisivät innokkaina seuraamaan, jos rannoilla näkyy yksikin muovipelletti, niin ilmoittaisivat siitä. Meillä on hyvin helppokäyttöinen nettilomake pellettihavaintojen ilmoittamiseen, kannustaa Lehtiniemi.
Merenrantojen lisäksi havaintoja toivotaan myös järvien rannoilta.
Partiolaiset apuun havaintojen keräämiseen
Lisäksi partiolaisia on tarkoitus kouluttaa tekemään havaintoja muovipelleteistä ja muistakin ympäristötekijöistä kuten yleisestä roskaantumisesta ja sinilevistä.
– Meillä on yhteistyöhanke Suomen Partiolaisten kanssa. Olemme laatineet heille ohjeet kansalaishavaintojen tekoon. Siellä on myös ohjeet pienen muoviroskan havainnointiin ja siihenhän pelletitkin kuuluvat, huomauttaa tutkija Anna-Riina Mustonen Suomen ympäristökeskuksesta.
Tutkijat selvittävät itsekin rantojen muoviroskatilannetta.
– Jalkaudumme hiekkarannoille. Siellä otetaan tutkimuskohteeksi puoli metriä kertaa 10 metriä kokoinen ala rantaa ja seulotaan siitä pintahiekka kokonaan pois. Kerätään talteen kaikki, mitä löytyy, pelletit ja muu pieni roska, kuvailee Lehtiniemi tutkimuksen tekoa.
Ensimmäisiä tuloksia saadaan ehkä jo tänä vuonna.