Käsittämätön määrä mikroroskaa: Suomen vesistöihin kulkeutuu jätevesien mukana 480 miljardia mikromuovikappaletta vuodessa

Talvitie arvioi, että Suomen luonnonvesiin kulkeutuu jätevesien mukana vuosittain noin 480 miljardia mikromuovikappaletta, esimerkiksi pieniä tekstiilikuituja ja kosmetiikassa käytettyjä muovirakeita.

Uusilla puhdistustekniikoilla jätevesistä voitaisiin poistaa lähes kaikki mikroroskat. Tehokkaimmaksi menetelmäksi osoittautui membraanisuodatustekniikkaan perustuva membraanibioreaktori, joka poisti 99,9 prosenttia mikroroskista.

Tehokkaammat menetelmät ovat kuitenkin kalliita ja se hidastaa niiden käyttöönottoa.

Mikroroskasta väittelevä tutkija Julia Talvitie tutkimusalus Arandalla.Syke

Mikromuovit leviävät puhdistamolietteen mukana

Talvitie kiinnittäisi seuraavaksi huomion puhdistamolietteisiin.

– Suomessa yleisimpiä ovat aktiivilietepuhdistamot, jotka sitovat mikromuovit ja haitta-aineet lietteeseen. Toisaalta lietteet sisältävät paljon hyödyllisiä ravinteita, jotka olisi hyvä saada hyötykäyttöön.

– Epäilen, että nykyisellään lietteet saattavat olla merkittävä reitti, jonka kautta mikromuovit päätyvät ympäristöön. Pitäisi siis kehittää menetelmiä, joilla mikromuovit saataisiin pois lietteestä.

Talvitien mielestä fleecevaatteet ja kosmetiikan mikromuovit ovat saaneet liikaakin huomiota mikromuovin lähteinä.

– Ne pystytään tutkimuksissa löytämään helposti, mutta ne eivät ole mikromuovin suurimpia lähteitä. Mikromuovi syntyy usein jauhautumalla isommista muoviroskista ja niiden alkuperää on huomattavasti vaikeampi selvittää.

– Fleeceä ja kosmetiikkaa suurempi syyllinen mikromuoviongelmaan on kertakäyttömuovi ja se, että meillä on roskaamisongelma. Roskat päätyvät muualle kuin roskikseen, huomauttaa Talvitie.

Tekstiileistä pesussa irtoavat kuidut ovat tyypillistä mikroroskaa. Sitä on löytynyt myös Itämeren sinisimpukoista. Kuva: Julia TalvitieJulia Talvitie, Syke

Hulevedet voivat olla merkittävä mikromuovin lähde

Mikromuovit päätyvät vesistöihin monia eri reittejä: hule- ja sadevesien mukana, maanparannukseen käytetyn lietteen mukana, ilmalaskeumana, puhdistamojen kautta.

Myös joet ja järvet kuljettavat mikromuoveja mereen, mutta kärsivät samalla itse niiden aiheuttamista ongelmista.

– Seuraava tutkimuskohteeni ovat hule- ja sadevedet. Tarvitsemme tietoa siitä, kuinka suuri mikromuovien lähde ne ovat.

– Norjalaistutkimuksen mukaan autojen renkaat ovat merkittävä mikromuovien lähde. Se oli laskennallinen tutkimus. Nyt haluamme tietää, löytyykö hulevesistä renkaiden mikromuoveja. Jos jonkun alueen sade- ja hulevedet sisältävät paljon mikromuoveja, ne kannattaisi ehkä ohjata puhdistukseen, pohtii Talvitie.