THL:n mukaan mRNA-rokotteiden 12 viikon annosväliä voidaan paikallisen harkinnan perusteella lyhentää. Näin toimitaan esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnissa, joissa moni asukas on aikaistanut tehosterokoteaikaansa neljällä viikolla.
Osa kunnista tarjoaa koronarokotteen tehosteannosta eli toista rokotetta suunniteltua aikaisemmin. Esimerkiksi Helsingissä tehosterokotteen voi ottaa 8–12 viikon kuluttua ensimmäisestä rokotteesta. Aiemmin rokoteväliksi määriteltiin THL:n suosituksen mukaisesti 12 viikkoa.
Husin kehittämispäällikkö, anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Noora Mallatin mukaan ihmiset ovat olleet innokkaita aikaistamaan tehosterokoteaikaansa Uudellamaalla.
– Halukkuus on ollu aika villiä ajoittain. Aikaistaminen on aiheuttanut puhelinruuhkaa kunnissa, jos sopivaa aikaa ei ole löytynyt heti itsepalvelusta.
Mallatin mukaan on kuitenkin vaikea arvioida, kuinka suuri joukko ihmisiä on aikaistanut tehosterokotettaan.
Uudenmaan asukkaat voivat varata rokoteaikoja koronarokotusaika.fi -nimiseltä sivustolta. Sivuston käyttäjät ovat kesän aikana voineet siirtää rokotusaikaansa esimerkiksi loman takia, joten kaikki muutetut rokotusajat eivät viittaa rokoteajan aikaistamiseen.
Lisäksi rokotusaikoja muutetaan ja aikaistetaan myös puhelimitse.
Lue myös: Rokotetahti on hiipunut Suomessa – asiantuntijalääkäri: "Täytyy miettiä, miten koronarokotteen ottaminen tulisi helpommaksi nuorille"
Prioriteettina ensimmäinen piikki
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen virallinen suositus on, että vallitsevassa epidemiatilanteessa mRNA-rokotteiden annosväli on 12 viikkoa. THL toteaa kuitenkin verkkosivuillaan, että mRNA-rokotteiden 12 viikon annosväliä voidaan paikallisen harkinnan perusteella lyhentää.
Tämä edellyttää sitä, että rokotteiden saatavuus alueella on hyvä, eikä annosvälin lyhentäminen viivästytä kenenkään muun ensimmäisen rokoteannoksen saamista.
– Tavoitteena on saada ensirokotusten piiriin kaikki mahdolliset halukkaat. Ajanvarauksessa pystytään priorisoimaan ensirokotettavia eli heille tästä tehosteannosten aikaistuksesta ei synny haittaa, Mallat selventää.
Mallatin mukaan suomalaisten rokotusintoon ovat kesällä vaikuttaneet muun muassa lomat. Tehosterokotteiden aikaistaminen on auttanut ehkäisemään tässä tilanteessa myös rokotehävikkiä.
Askel kohti normaalia?
Mallat näkee tehosterokotusten aikaistamisessa useita hyötyjä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että rokotuksilla saavutetaan hyvä ja pitkäkestoinen suojateho myös kahdeksan viikon rokotusvälillä.
– Hyötynä on tietysti tämän hetkisen hankalan koronatilanteen ja virusvarianttien parempi hallitseminen rokotusten kautta. Tästä hyötyvät niin yhteiskunta kuin yksilöt. Toinen annos tuo parempaa suojaa vakavaa koronavirustautia vastaan.
Mallatin mukaan kahden rokotteen saaminen voi olla monelle helpotus, ikään kuin askel kohti normaalimpaa elämää, vaikka maskin käytöstä ja muista epidemian rajoitetoimista ei rokotusten kautta vielä voitaisikaan luopua.
– Ihmisillä on läheisiä, joita he haluavat suojata itsensä ja kaikkien vakavan taudin riskiryhmäläisten ohessa. Meillä on myös normaalin arjen tarve, kun olemme näin pitkään joutuneet poikkeavalla tavalla toimimaan. Toinen rokoteannos voi olla myös helpotus monelle siihen arkeen.