Koronarokotteiden aikaistaminen ei kasvata riskiä huonommasta tautisuojasta, arvioi Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.
Suomessa on poikkeuksellinen pitkä – 12 viikon – rokotteiden antoväli, jotta isompi osa väestöstä pystytään suojaamaan yhdellä rokoteannoksella.
Nyt tätä annosväliä on kuitenkin lyhennetty ainakin Helsingissä, Oulussa ja Vantaalla, jotta rokotteita ei jäisi yli. Osa on saattanut pohtia, liittyykö lyhyempään annosväliin riskejä.
– Annetaanko tehosteannos 8, 10 vai 12 viikon päästä, niin minun mielestäni sillä ei ole merkitystä, Rämet sanoo.
Hän huomauttaa, että esimerkiksi Yhdysvalloissa suositeltu rokotusväli on maksimissaan kuusi viikkoa BioNTech-Pfizer-rokotteen osalta.
– Pitempi annosväli mahdollistaa, että se puolustusvaste on kypsynyt ja tarkentunut paremmin, eli sen rokotteen pitkäaikaisen suojavaikutuksen kannalta 12 viikkoa on oikein hyvä, mutta 8 viikkoa ajaa asian myöskin hyvin. Ja on hyvä muistaa, että ne varsinaiset tehotutkimukset on tehty kolmen viikon annosvälillä ja sitä kautta se suojavaikutus näillä meillä käytössä olevilla rokotteilla on erittäin hyvä.
Rokotteita ilman ajanvarausta
Koronarokotteita on tämän kuun aikana voinut ottaa ilman ajanvarausta muutamissa kaupungeissa kuten Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Oulussa. Rämetin mielestä ajanvarauksettomasta rokottamisesta pitäisi tehdä nykyistä yleisempää ja helpompaa, jotta rokotuskattavuus yhä nousisi, erityisesti nuorten aikusten keskuudessa, joiden piirissä virus on viime aikoina levinnyt voimakkaimmin.
