Rokotteiden antoväliin muutos – näin kommentoi rokotejohtaja, joka tietää kuinka nuorten rokotemäärät saataisiin kasvuun

1:49
Tehosterokotteen antamista on aikaistettu Oulussa ja Helsingissä – tähän ei liity riskiä, sanoo Mika Rämet.

Koronarokotteiden aikaistaminen ei kasvata riskiä huonommasta tautisuojasta, arvioi Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.

Suomessa on poikkeuksellinen pitkä – 12 viikon – rokotteiden antoväli, jotta isompi osa väestöstä pystytään suojaamaan yhdellä rokoteannoksella.

Nyt tätä annosväliä on kuitenkin lyhennetty ainakin Helsingissä, Oulussa ja Vantaalla, jotta rokotteita ei jäisi yli. Osa on saattanut pohtia, liittyykö lyhyempään annosväliin riskejä.

– Annetaanko tehosteannos 8, 10 vai 12 viikon päästä, niin minun mielestäni sillä ei ole merkitystä, Rämet sanoo.

Hän huomauttaa, että esimerkiksi Yhdysvalloissa suositeltu rokotusväli on maksimissaan kuusi viikkoa BioNTech-Pfizer-rokotteen osalta.

– Pitempi annosväli mahdollistaa, että se puolustusvaste on kypsynyt ja tarkentunut paremmin, eli sen rokotteen pitkäaikaisen suojavaikutuksen kannalta 12 viikkoa on oikein hyvä, mutta 8 viikkoa ajaa asian myöskin hyvin. Ja on hyvä muistaa, että ne varsinaiset tehotutkimukset on tehty kolmen viikon annosvälillä ja sitä kautta se suojavaikutus näillä meillä käytössä olevilla rokotteilla on erittäin hyvä. 

Rokotteita ilman ajanvarausta

Koronarokotteita on tämän kuun aikana voinut ottaa ilman ajanvarausta muutamissa kaupungeissa kuten Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Oulussa. Rämetin mielestä ajanvarauksettomasta rokottamisesta pitäisi tehdä nykyistä yleisempää ja helpompaa, jotta rokotuskattavuus yhä nousisi, erityisesti nuorten aikusten keskuudessa, joiden piirissä virus on viime aikoina levinnyt voimakkaimmin.

– Parannettavaa on erityisesti alle 40-vuotiaiden rokotteen ottamisessa ja uskoisin, että jos olisi tällaisia walk-in -tyyppisiä rokotteenottomahdollisuuksia erityisesti ensimmäisen annoksen suhteen, niin se voisi parantaa nuorten aikuisten rokotteen ottamista.

– Ajattelen, että koronavirus ei tunne kuntarajoja, että ehkä tässä kohti voisi näitten ensimmäisten annosten suhteen jo toimia siten, että sen voi ottaa siellä, missä sattuu sillä hetkellä olemaan hyvin matalalla kynnyksellä.

Rokotekattavuus lähestyy ensimmäisen annoksen osalta kahta kolmasosaa ja toisen annoksen osalta kolmannesta. THL:n arvion mukaan 16 vuotta täyttäneistä suomalaisista kolme viidestä on saanut molemmat rokoteannokset lokakuun loppuun mennessä.

Katso koko Mika Rämetin haastattelu alla olevalta videolta.

12:37
Milloin koronatartuntojen laskemisesta voidaan luopua ja avata Suomi kokonaan? Mika Rämet Rokotustutkimuskeskuksesta vastaa

Videot

Uusimmat

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja