EU yrittää saada sopimukseen tulleista aikaiseksi kuun loppuun mennessä. Moni sijoittaja on hyödyntänyt Trumpin tullipuheiden aiheuttamaa kurssilaskua.
Saksan liittokansleri Friedrich Merz sanoi tänään keskiviikkona olevansa varovaisen optimistinen sen suhteen, että EU ja Yhdysvallat pääsevät sopimukseen tulleista lähipäivinä tai viimeistään kuluvan kuun loppuun mennessä.
Merz kommentoi tullineuvotteluja Saksan liittopäiville pitämässään puheessa Berliinissä.
Merzin mukaan tullisopimuksesta käydään intensiivisiä neuvotteluja EU:n ja Yhdysvaltain välillä.
Liittokansleri kertoi myös itse olleensa asiasta suoraan yhteydessä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpiin. Merzin mukaan ratkaisun löytäminen ei kuitenkaan ole helppoa Yhdysvaltain vaatimusten takia.
Trump ilmoitti uusista korotetuista tulleista huhtikuussa, mutta lykkäsi pian niiden voimaantuloa 90 päivällä.
Korotettujen tullien piti tulla voimaan keskiviikkona, mutta maanantaina Trump lykkäsi niiden voimaantuloa elokuun alkuun.
Lykkäys antoi EU:lle ja Yhdysvaltain muille kauppakumppaneille lisää aikaa neuvotella tullisopimuksesta.
Yhdysvallat on asettanut EU:n tuotteille kymmenen prosentin perustullitason. Autoilla on oma 25 prosentin tullinsa ja teräksellä ja alumiinilla 50 prosentin tulli.
Kuparin hinta kattoon Yhdysvalloissa
Tiistaina Trump kertoi suunnittelevansa myös kuparille 50 prosentin tuontitullia. Lääkkeiden tullimaksu taas saattaa Trumpin mukaan nousta jatkossa jopa 200 prosenttiin.
Uudet tulliuhkaukset nostivat kuparin hinnan ennätyslukemiin Yhdysvalloissa. Hinta nousi noin 5,7 dollariin paunaa eli noin 450:tä grammaa kohti Trumpin kommenttien jälkeen.
Uutiskanava CNBC:n mukaan kyseessä on jyrkin yhden päivän nousu sitten vuoden 1989. Muualla kuparin hinnan nousu pysyi hyvin maltillisena.
Yhdysvaltalaiset saattavat uutiskanavan mukaan maksaa elokuuhun mennessä kuparista noin 15 000 dollaria tonnilta kun muu maailma maksaa noin 10 000 dollaria, mikäli 50 prosentin tulli astuu voimaan ensi kuun alussa.
Suomalaissijoittajat hajauttavat sijoituksiaan
Donald Trumpin tuoreimmat ilmoitukset tuontitulleista eivät ole saaneet aikaan voimakkaita reaktioita markkinoilla tai suomalaissijoittajien salkuissa. STT:n haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että ensireaktioiden jälkeen sijoittajat ovat jääneet odottamaan pysyvämpiä linjauksia.
Kun Trump huhtikuussa esitteli tullisuunnitelmiaan, pörssit lähtivät laskuun, joka jäi lopulta kohtalaisen lyhytaikaiseksi.
Yrityksillä ja sijoittajilla on ollut nyt useita kuukausia aikaa varautua tulleihin.
Tullit olivat jo osa Trumpin vaaliohjelmaa ja näin ollen eivät olleet mikään varsinainen yllätys, sijoituspalveluyritys Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju korosti.
– Markkina harvoin reagoi sellaiseen uutiseen, joka on ollut jo nähtävissä, Oksaharju totesi.
Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri arvioi, että sijoittajat aika nopeasti tottuivat epävarmuuteen markkinoilla. Moni mieluummin odottaa nyt sen sijaan että tekisi äkkiliikkeitä.
– Tuntuu, että aika hyvin suomalaiset ovat pysyneet sijoitussuunnitelmassaan, Lounasmeri sanoi.
Osa sijoittajista myös hyödynsi tilaisuuden ostaa osakkeita huhtikuun kurssilaskusta tavallista edullisemmin.
– Suomalaiset yksityissijoittajat näkivät tilanteen ostopaikkana ja tekivät erittäin merkittäviä osakeostoja ja osakerahastojen merkintöjä, Oksaharju sanoi.
Räiskyviä puheita
Oksaharju totesi, että markkinoilla Trump on viime aikoina ollut yleensä yhdistävä tekijä erilaisille taloudellisille uhkakuville.
– Toistaiseksi Trumpin puheet ovat olleet paljon räiskyvämpiä kuin todelliset teot.
Oksaharju kertoi, että tullit eivät ole mikään uusi asia. Markkinat ovat myös tottuneet siihen, että tilanteet saattavat muuttua siitä, mitä aiemmin on kerrottu.
– Tullien suuruus ja niiden voimaan astumisen aikataulu ovat kehittyneet markkinoiden näkökulmasta huomattavasti suotuisampaan suuntaan, hän sanoi.
Lounasmeren mukaan suomalaisyhtiöt ovat hyvin onnistuneet viestimään tullien vaikutuksista ja tälläkin tavalla rauhoittaneet sijoittajia.
Suomalaisten kansanosakkeiden listalla on myös runsaasti yhtiöitä, joihin Trumpin tulleilla ei ole suoraa tai ainakaan kovin merkittävää vaikutusta.
Hajautusta ja kärsivällisyyttä
Molemmat haastateltavat korostivat hajauttamisen merkitystä.
– Tuntuu, että sijoittajat reagoivat epävarmuuteen yrittämällä varmistaa, että omissa sijoituksissa on eri tukijalkoja, Lounasmeri kertoi.
Oksaharju oli samoilla linjoilla. Mikään yksittäinen teema ei saisi liikaa hallita salkkua.
Yhdysvallat on maailman suurin osakemarkkina, ja useiden suomalaissijoittajien salkuissa on painoa Yhdysvalloissa joko suorien sijoitusten tai erilaisten rahastojen kautta.
Moni sijoittaja ei välttämättä ole Yhdysvaltojen politiikasta samaa mieltä, mutta on kiinnostunut maan tarjoamista tuotoista sijoittajalle.
Lounasmeren mukaan sijoittajat seuraavat mielenkiinnolla Trumpin kommentteja tulleista. Kun aiemmin poliittisista päätöksistä on saatu tietää lähinnä lopputulos, nyt tietoa tilanteesta tulee jatkuvasti.
– Tavalliset sijoittajat toimivat nyt rauhallisen viisaasti. Ei ole äkillistä hätääntymistä ja hötkyilyä, mutta kuitenkin hankitaan eri tukijalkoja, jotta kaikki rahat eivät ole pelkästään samassa paikassa, Lounasmeri tiivisti.