Hyvässä riidassa ei haluta voittaa, kostaa tai päästä niskan päälle. Riitaan suhtautuminen riippuu siitä, miten lapsuudenkodissa on riidelty. – Suhteessa käy helposti niin, että hyvinkin pian luiskahtaa tiettyyn rooliin. Jos et alun perinkään ole oma itsesi suhteessa, huomaat yhtäkkiä, ettei sinulla ole paljon liikkumatilaa, toimittaja ja deittivalmentaja Mia Halonen kuvaa.
– Hyvä riita on sellainen, joka puhdistaa ilmaa, kumpikin tulee kuulluksi ja riita lisää jollain lailla ymmärrystä toisen näkökulmasta: ai, en tajunnut, että olit käsittänyt sen noin, en käsittänyt, että tämä on ollut sulle näin tärkeä asia, toimittaja ja deittivalmentaja Mia Halonen kuvaa.
Hyvässä riidassa ei haluta voittaa, kostaa tai päästä niskan päälle. Rakasta ihmistä ei haluta haavoittaa, eikä riidan osapuoli mieti, mihin heikkoon kohtaan toista tönäisisi sanoillaan. Ääntä ei tarvitse korottaa – toisaalta kovaa ääntä ei saisi pelästyä.
– Suomalaiset hirveän helposti pelästyvät sitä, jos vähän ääni kohoaa ja sanottaisiin napakalla äänensävyllä. Se on vain tilanteeseen liittyvää, ei sitä niin tarvitse pelästyä, Halonen sanoo.
Riitaan suhtautuminen riippuu siitä, miten lapsuudenkodissa on riidelty. Ihminen hakee malleja kotoaan.
– Ehkä on kotona tottunut siihen, että räiskyy, on menoa ja meininkiä. Tottunut siihen, että se on vain puhetta ja silti rakkaus jatkuu. Silloin ihminen ei ota riitaa niin traagisen vakavasti kuin joku, joka on hissunkissun-perheestä ja ensimmäistä kohtaa kertaa räiskyvän ihmisen. Se voi olla vaikea tilanne: herranjumala, onko tämä tässä nyt kun se tuolla tavoin sanoi, miten se noin huusi? Halonen kuvailee.
Ota oma tilasi
Riitely on viestintää, jota voi opetella ja kehittää. Riidan aikana voi miettiä, mikä ihmisen viestintätyyli on ja miten tämä esittää asiat.
Toimivassa parisuhteessa ei oletusarvoisesti riidellä. Miksi pitäisi, jos asiat hoituvat muutenkin? Halonen kuitenkin myöntää, että asioita kannattaa puhua halki myös ennen kuin kumppanin "kulmat hioutuvat".
– Suhteessa käy helposti niin, että hyvinkin pian luiskahtaa tiettyyn rooliin. Jos et alun perinkään ole oma itsesi suhteessa, huomaat yhtäkkiä, ettei sinulla ole paljon liikkumatilaa. Se tila pitää ottaa aika alkuvaiheessa, Halonen kuvailee.
Kumppanit muuttuvat ja kasvavat koko elämän. Tämä ei silti tarkoita, että toinen kasvaisi unelmien kumppaniksi.
– Kyllä on vanhoja pareja, jotka ovat olleet 50 vuotta naimisissa ja heistä näkee edelleen, etteivät he ole pohjimmiltaan kauhean hyvä yhdistelmä. Mutta he ovat olleet niin pitkään yhdessä, he ovat oppineet luovimaan.
Osa pariskunnista on yhdessä teini-iästä vanhuuteen asti. Monille iskee keski-iän kynnyksellä kriisi: onko kumppani nyt varmasti se oikea? Pitäisikö avioon mennä vasta vanhana?
– Yksi eronnut mies sanoi minulle kerran ravintolassa, että hänen mielestään kaikki alle 24-vuotiaana annetut lupaukset pitäisi laissa kieltää. Olen samaa mieltä. Se on hirveän helppo alkaa vähän leikkiä kotia jo teini-iässä, mutta isommat elämänpäätökset, niissä kannattaisi olla ainakin 24. Siihen asti ihminen muuttuu vielä hirveän paljon, Halonen kuvailee
– Se, missä seurassa olet, vaikuttaa hirveästi siihen, millaiseksi elämä muotoutuu. Olisi kiva, että tekisit omia juttuja: opiskelisit, matkustelisit, löytäisit itseäsi ennen kuin asetut kovin tiiviiseen suhteeseen.
Lue myös:
Katso video: Mia Halonen Huomenta Suomessa 7.4.2014
Sumo video id
Maria Aarnio, maria.aarnio(at)mtv.fi