Onko Made in Bangladesh -merkintä vaatteessa varoitusmerkki ostajalle? – "Ei ole reilua sälyttää vastuuta kuluttajalle"

Yhä useammat kuluttajat haluavat tukea vastuullisesti toimivia yrityksiä, jotka huomioivat työntekijöidensä työolosuhteet tuotantoketjun alusta loppuun saakka.

Haastavaksi vastuullisen kuluttamisen tekee se, että tuotteiden koko tuotantoketjua voi olla haasteellista selvittää.

Toisin kuin moni luulee, voi vaatteen vastuullisuudesta olla varmempi, jos ostaa ne isoista ketjuista tai yrityksistä kuin pienistä artesaaniyrityksistä, jotka eivät kerro avoimesti tuotantoketjustaan, kertoo Camilla Ekholm, yritysyhteistyöpäällikkö, Pelastakaa lapset ry:stä Huomenta Suomessa.

– Kuluttajan on hirveän vaikea tietää, mitkä tuotteet todella ovat vastuullisesti tuotettuja.

– Ei ole reilua sälyttää vastuuta kuluttajalle vaan yritysten pitää tehdä asian eteen paljon töitä, S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Niina Elomaa yhtyy Ekholmin viestiin.

Lue myös: Halpuuteen nojaava pikamuoti valtaa alaa, mutta mistä vaatteiden hinta todellisuudessa koostuu? – Asiantuntija: "Jos tuote maksaa muutaman euron, vaatteen tekijä ei ole saanut reilua korvausta"

Aina vastuullisuudesta huolehtiminen ei ole helppoa myöskään yrityksille itselleen, vaikka erilaisia selvityksiä voi tehdä.

Siinä missä Elomaa luottaa niihin bangladeshilaisiin tekstiilitehtaisiin, jotka tuottavat S-ryhmän omamerkkituotteet, tiedostaa hän, että ongelmia voi piillä tuotantoketjun aiemmissa vaiheissa.

– Meillä on tietyt vaatimukset raaka-aineille kuten puuvillalle, että sen pitää olla sertifioitua tai luomua.

– Samoin meillä on tarkat vaaatimukset yhteistyötehtaillemme, mutta se ketju siellä välissä on alue, jota emme näe. Ennen tekstiilin päätymistä tehtaalle se on käynyt raaka-aineen keräämisen jälkeen läpi 5–6 porrasta.

Lue myös: Testasimme 12,90 euroa maksavat Prisman halpishousut ja kysyimme, voivatko ne olla eettiset

Halu vastuullisuuteen täytyy löytyä jo tuotantomaasta

Camilla Ekholmin mukaan Made in Bangladesh -lappujen taakse mahtuu monenlaisia tuottajia, mutta S-ryhmän omamerkkituotteita valmistavilla tehtailla työolot olivat kaksivuotisen selvitystyön mukaan kunnossa.

Samat tehtaat tuottavat tavaraa markkinoille myös useille muille yrityksille.

– Selvityksestä löytyi tyypillisiä epäkohtia kuten elämiseen riittämätön palkka ja se, että pienten lasten vanhemmat joutuvat tekemään ylitöitä. Löytyi myös helposti korjattavia asioita, kuten se, että työntekijöiden lapset saavat syntymätodistuksen.

Yllä olevalta videolta näet, millaiset tulokset selvitystyöstä saatiin ja mitkä asiat S-ryhmän käyttämillä bangladeshilaisilla tekstiilitehtailla pitää vielä korjata.

Työoloja ei paranneta kuitenkaan vain suomalaisten tahdosta. Taustalla pitää olla paikallisten yrittäjien halu vastuullisempiin työoloihin, sanoo Niina Elomaa.

– Keskeinen asia on, että bangladeshilaiset tehtaat haluavat itse oppia tekemään tuotannostaan vastuullisempaa ja että he valvovat sitä myös itse. Käymme heidän kanssaan jatkuvaa dialogia siitä, miten toimintaa voi kehittää vastuullisemmaksi.

– Toki myös pelko tilausten päättymisestä, jos vaatimuksemme vastuullisuudesta eivät toteudu, toimii kannusteena.

Lue myös: Näin suomalaisyritykset ovat yrittäneet pestä toimintaansa vihreämmäksi kuin se onkaan – pian se voi olla historiaa 

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Artikkelia korjattu 28.4.2023 klo 8.35. Korjattu Camilla Ekholmin sitaattia: Selvityksestä löytyi tyypillisiä epäkohtia kuten elämiseen riittämätön palkka ja se, että pienten lasten vanhemmat joutuvat tekemään ylitöitä. Löytyi myös helposti korjattavia asioita, kuten se, että työntekijöiden lapset saavat syntymätodistuksen. Aikaisempi versio: Ne epäkohdat, joita löytyi, on helppo korjata.