Halonen: Rajantarkistuksissa ei mitään poliittista

Halonen Tanskassa

Presidentti Tarja Halosen mukaan ehdotetussa rajantarkistuksessa Venäjän kanssa ei ole mitään poliittista, vaan kyseessä on samanlainen tekninen rajantarkistus kuin muidenkin naapurimaiden kanssa tehdään.

Ehdotuksesta ei ole käyty keskustelua poliittisella tasolla, koska se on puhtaasti tekninen kysymys. Näin Halonen kommentoi Maarianhaminassa tuoreita lehtitietoja, joiden mukaan asiasta olisi tehty salainen päätös valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan ja presidentin tapaamisessa eilen.

Suomen ja Venäjän viranomaiset keskustelevat esityksestä toukokuussa. Jos Venäjä hyväksyy esityksen, itäraja tarkistettaisiin kokonaisuudessaan ensi kertaa sodan jälkeen. Tarkistuksen myötä rajaviivaa koskevat asiakirjat ja kartat saatettaisiin digitaaliseen muotoon.

Suomella on ollut sopimus Ruotsin ja Norjan kanssa, että maiden väliset rajat tarkistetaan 25 vuoden välein.

Halonen torjui lehdistötilaisuudessaan myös presidentti Mauno Koiviston näkemykset siitä, että Suomi olisi jättänyt naapurisuhteiden hoidon EU-politiikan varjoon, vaikka presidentti myönsikin EU:n dominoivan ulkopolitiikkaa.

-Olen vieraillut Moskovassa ja tavannut puolen vuoden aikana Venäjän pääministerin, ulkoministerin ja presidentin. Lisäksi itärajalla avataan uusi rajanylityspaikka. Halosen mukaan EU:ta ja naapurisuhteita ei ole edes tarvetta asettaa vastakkain. Suomelle on tärkeää saavuttaa hyvä asema EU:ssa ja toimia mukana Pohjolassa. Tämä kasvattaa Suomen arvostusta myös Moskovassa.

Suvaitsevaisuutta puolin ja toisin

Suomenruotsalaiset kansankäräjät Maarianhaminassa tänään avannut Halonen muistutti ruotsin kielen aseman olevan suurelta osin suomenruotsalaisten omissa käsissä.

Hän kannatti lämpimästi kansankäräjien kaavailemaa kampanjaa, jolla tuettaisiin suvaitsevaisuutta valtaväestön ja suomenruotsalaisten välillä. Halonen harmitteli, että ruotsinkieliset eivät aina edes anna suomenkielisille mahdollisuutta puhua ruotsia.

-Vaikka minä omalla kohdallani ymmärränkin miksi, hän nauratti istuntoväkeä. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun istuva presidentti osallistui kansankäräjien kokoukseen. Kansankäräjät olivat koolla ensi kertaa viimesyksyisten vaalien jälkeen.

Huomiseen jatkuvan istunnon pääaiheena on Suomen kielilaki, jota uudistetaan parhaillaan vastaamaan uutta perustuslakia. Halonen tähdensi lain velvoitteiden tärkeyttä, kun yhä suurempi osa yhteiskunnan peruspalveluista tuotetaan tulosvastuullisissa liikelaitoksissa tai yrityksissä, joissa valtio on mukana vain osaomistajana.

Presidentti Halonen keskusteli Ahvenanmaan-vierailunsa aikana myös maakuntahallituksen edustajien kanssa mm. Nizzan sopimuksesta.

Ahvenanmaalaiset haluaisivat ratifioida sopimuksen, mutta hallitus ei ole pitänyt sitä tarpeellisena. Halonen lupasi hallituksen toimivan asiassa niin lain mukaan kuin mahdollista.
(STT)