Suomessa arvioidaan olevan noin 15 000 lahjasoluhoidoista syntynyttä lasta. Nyt hallitus on viemässä heiltä ainoan tukea tarjoavan toimintamuodon.
Lahjasoluhoitoja tarvitsevat itselliset naiset, sateenkaariparit ja nais-miesparit, joilla ei ole mahdollista perheellistyä omilla sukusoluilla. Suurimmalla osalla on taustallaan tahattoman lapsettomuuden kokemus.
Suomessa arvioidaan olevan jo nyt 15 000 lahjasoluhoidoilla alkunsa saanutta lasta.
Vaikka syntyvyys on Suomessa ennätyksellisen alhaalla, lahjoitetuilla sukusoluilla toteutettavien hoitojen määrät ovat edelleen kasvaneet.
Lahjasoluhoitojen osuus kaikista hedelmöityshoidoista on vuoden 2023 ennakkotietojen mukaan 24 prosenttia.
Samaan aikaan, kun hallitus on huolissaan Suomen ennätyksellisen alhaisesta syntyvyydestä, on se leikkaamassa rahoituksen ainoalta tukitoiminnalta, joka on auttanut lahjasoluperheitä ja -lapsia Suomessa.
– Kehysriihen leikkausten vuoksi perheiden hyvinvointia tukeva Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n järjestämä Helminauha-toiminta joudutaan lopettamaan vuoden 2025 aikana, kertoo Helminauha-toiminnan erityisasiantuntija Jenni Huhtala.
– Syntyvyyden ollessa näin alhaalla ei ole millään muotoa perusteltua säästää heidän tukemisestaan, jotka lapsia todella toivovat, Huhtala huomauttaa.
Lue myös: Johanna tiesi jo teininä, ettei saisi lapsia – syynä oireyhtymä, joka löytyy noin 15 suomalaisvauvalta vuosittain
Lahjasoluhoidot
Hedelmöityshoitoja, joissa käytetään lahjoitettuja sukusoluja, joita voivat olla siittiöt, munasolut tai alkio.
Tarjotaan yksityisillä ja julkisilla hedelmöityshoitoklinikoilla nais-miespareille, itsellisille naisille ja sateenkaariperheille.
Säädellään hedelmöityshoitolailla, joka takaa lapsen oikeuden saada täysi-ikäisenä tietää sukusolujen lahjoittajan henkilöllisyyden.
Hoitoprosessiin kuuluu lahjasoluneuvonta. Hoidot suunnitellaan aina yksilöllisesti.
Vuonna 2022 Suomessa syntyi 2567 hedelmöityshoitojen avulla alkunsa saanutta lasta. Kaikista sinä vuonna syntyneistä lapsista syntyi hedelmöityshoitojen avulla 5,9 prosenttia. Lahjasoluhoitojen avulla sai alkunsa 718 lasta, mikä on lähes kolmannes kaikista hedelmöityshoitojen avulla alkunsa saaneista.
Lähde: THL, Hedelmöityshoitotilasto 2022–2023
Moni perhe jäämässä vaille hyvinvointia tukevaa tietoa
Lapsettomien yhdistys Simpukan alla toimiva Helminauha-hanke on vuodesta 2019 lähtien tarjonnut lahjasoluhoitojen avulla lasta toivoville ja lahjasoluperheille neuvontaa, vertaistukiryhmiä ja perhevalmennuksia sekä kouluttanut ammattilaisia.
– On tärkeää, että niin lasta toivovat kuin lapsen saaneet lahjasoluperheet saavat tietoa ja tukea tähän erityiseen lapsiperheellistymisen tapaan ja siihen, miten lapselle puhutaan hänen taustastaan, Huhtala sanoo.
– Mikään julkisen sektorin toimija ei tuota näitä palveluita, ja moni lahjasoluperhe jää vaille perheiden hyvinvointia tukevaa tietoa ja toimintaa.
Lue myös: Paula Hakanen luovutti munasoluja, koska tunsi itsekin lapsettomuuden tuskan – vuosien päästä "Solu" halusi tavata
Asian ytimessä.doc: Äidin suuri salaisuus
Jemina Wistrand, 19, ihmetteli jo lapsena, miksi ei näyttänyt vanhemmiltaan.
Kesäkuussa 2024 puhelu äidin kanssa sai palaset loksahtamaan paikoilleen. Jemina sai tietää, että osa hänen geeneistään tuli munasolun lahjoittajalta, eikä hänen äidiltään.
Seuraavaksi Jemina halusi selvittää, kuka oli antanut hänelle lahjaksi elämän.
18:12
Voit katsoa dokumentin maksuttomilla MTV Katsomo -tunnuksilla.
Vanhemmat kaipaavat tietoa lapselle puhumiseen
Lahjasoluhoidoilla alkunsa saaneella lapsella on oikeus kasvaa tietoon taustastaan koko elämänsä ajan, ja vanhemmat tarvitsevat lapselle puhumiseen tietoa ja tukea.
Helminauha-hanke on ainut toimija Suomessa, joka on tarjonnut perheille tähän tukea.
– Tiedetään, että ne lahjasolutaustaiset, jotka ovat saaneet tiedon omasta taustastaan vasta myöhemmällä iällä, ovat kokeneet tiedon salaamisen hyvin loukkaavana, Huhtala kertoo.
Koska lahjasoluperheissä osa tai kaikki lapsen geeneistä tulee sukusolujen lahjoittajalta, on lahjasolutausta osa lapsen tarinaa koko hänen elämänsä ajan.
Vanhemmat kaipaavat tietoa lapselle puhumiseen.
– Se, että on saanut alkunsa lahjasoluhoidoilla ei ole hankala asia, vaan se, että tiedon ovat salanneet omat vanhemmat, joihin lapsen tulisi saada eniten luottaa.
– Nyt nämä hankkeessa kehitetyt vanhemmille tietoa tuottavat perhevalmennukset joudutaan lopettamaan, kertoo Huhtala surullisena.
Lahjasoluviikkoa vietetään 21.–27.4.2025 ja saman viikon sunnuntaina 27.4. on lahjasolutietoisuuspäivä.
Lahjasoluviikon aikana Helminauha tarjoaa tietoa ja kohtaamisia lahjasoluperheille sekä lahjasaolutaustaisille henkilöille.
Lisätietoja löydät tästä.
Lue myös:
Jo pikkutyttönä Jemina pohti, miksi ei näyttänyt vanhemmiltaan – yksi puhelu paljasti 18 vuoden salaisuuden
Kela-korvauksiin laajennusta: Nämä muutokset tulevat pian voimaan
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: Simpukka ry:n tiedote